perjantai 19. marraskuuta 2021

Helsingin pitäjä - Vantaa 2022 julkaistu - Juhlavuosi, Ruotsin vallan aika ja uusi kotiseutuneuvos

Vantaa-Seura täytti 15.10.2021 kunnioitettavat 60 vuotta. Helsingin pitäjän kotiseutu- ja museoyhdistys – Helsinge hembygds- och museiförening r.y. perustettiin vuonna 1961. Yhdistyksen syntyyn vaikutti voimakkaasti halu perustaa maalaiskuntaan oma kotiseutumuseo. Pian kotiseutumuseo syntyikin Helsingin pitäjän kirkonkylään, mutta perustajana oli Helsinge–Tusby Ungdomsförbund. Nimestään huolimatta kotiseutuyhdistys suuntasi voimavaransa muunlaiseen kotiseututyöhön.

Vantaa-Seuran 60-vuotinen taival on ollut menestys. Toiminta on asteittain muuttunut ja monipuolistunut kasvavan kunnan ja kaupungin asukkaiden tarpeiden mukaan. Nimeäkin yhdistys on ehtinyt vaihtaa pari kertaa. Vuonna 2017 Suomen Kotiseutuliitto valitsi Vantaa-Seuran vuoden kotiseutuyhdistykseksi.

Vuosikirjan kannessa on karoliinien nuori rumpalipoika. Karoliinit olivat Ruotsin armeijan sotilaita kuninkaiden Kaarle XI ja XII ajalla 1600-luvun lopulla ja 1700-luvun alkupuoliskolla. Kannen maalauksen on tehnyt historiallisiin aiheisiin erikoistunut taiteilija Tom Björklund.
Vantaa-Seuran 60-vuotisjuhlavuoden vuosikirjan teemana on Ruotsin vallan aika. Kyseessä oli pitkä ja hyvin merkittävä ajanjakso Vantaan ja Helsingin pitäjän historiassa. Ajanjakso loi pohjan nyky-yhteiskunnallemme ja siitä on edelleen monia näkyviä merkkejä ympärillämme. 

Ruotsin vallan aika alkoi keskiajalla ruotsalaiskolonisaation myötä. Tällöin nykyisestä Suomesta tuli kiinteä osa Ruotsia, jota kutsuttiin nimellä Österlandet eli Itämaa. Vantaalla keskiajalta periytyvä Ruotsin vallan aika näkyy kaikkialla. Monet -by ja -böle päätteiset paikannimet kauniine kyläkeskuksineen ja vanhoine maatiloineen kertovat ruotsalaisten perustamista kylistä. Hieno esimerkki aikakaudesta on myös 1400-luvun puolivälissä valmistunut Pyhän Laurin kirkko, joka on koko pääkaupunkiseudun vanhin rakennus.

Ruotsalaiset aloittivat myös nykyisen Suomen ja Vantaan seudun kartoituksen. Vuosikirjassa julkaistaan nyt ensimmäistä kertaa monia upeita aluetta kuvaavia niin sanotun Kuninkaan kartaston sotilaskarttoja 1700-luvun lopulta ja 1800-luvun alusta.

Kuninkaankartastoon kuuluva kartta Hakkilasta. Paikalla on nykyisin Keskon varastoja ja Hakkilan entinen sorakuoppa sekä Honkanummen hautausmaa. Kuva: Ruotsin sota-arkisto.

Vantaa-Seura pyrkii tuomaan seudun historiaa esille monin eri tavoin. Kirjan julkaisemisen lisäksi hyvä keino on tapahtumien järjestäminen. Seudun keskiaikainen menneisyys näkyy Helsingan keskiaikapäivässä. Tapahtuma saatiin kesällä 2021 välivuoden jälkeen järjestettyä menestyksekkäästi haastavasta koronatilanteesta huolimatta.

Monia muita tilaisuuksia yhdistys joutui perumaan. Valitettavasti emme onnistuneet järjestämään sellaista tapahtumien ilotulitusta, jollaista olimme 60-vuotiaan Vantaa-Seuran kunniaksi suunnitelleet. 

Näkyviä 60-vuotisjuhlavuoden toimia ovat olleet yhä jatkuvaVantaa-villapaitahanke sekä kivikautisaiheisen muraalin maalaaminen kerrostalon seinään Myyrmäessä yhteistyössä katutaidekollektiivi Street Art Vantaan kanssa. Kaunis muraali on saanut paljon kehuja lähiympäristön asukkailta ja avaa uudella tavalla seudun menneisyyttä.

Kaupunginjohtaja Ritva Viljanen ja kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Antti Lindtman luovuttivat Tasavallan presidentin avoimen kirjeen kotiseutuneuvoksen arvonimestä Jukka Hakolle kesäkuussa 2021. Kuva: Jarna Hyvärinen/Vantaan kaupunki.
Onneksi korona-ajalle sattui aivan erityisen iloinen tapahtuma, kun yhdistyksen pitkäaikaiselle puheenjohtajalle Jukka Hakolle myönnettiin tasavallan presidentin toimesta kotisutuneuvoksen arvonimi. Jukka jos kukaan on arvonimen ansainnut. Hän on monen vuosikymmenen ajan tehnyt lujasti työtä vantaalaisen kotiseudun hyväksi. Suuret onnittelut Jukalle! 

Andreas Koivisto


Alla vielä kirjan sisällys:




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti