tiistai 15. marraskuuta 2022

Kulttuuriperinnöstä Puna-armeijan Vantaan karttoihin – Helsingin pitäjä-Vantaa 2023 ilmestynyt

Vuoden 2023 Helsingin pitäjä-Vantaa vuosikirja on ilmestynyt. Kirjassa on tututtuun tapaan upea kattaus monipuolista ja mielenkiintoista täysin uutta ja ainutlaatuista tutkimusta Vantaan ja Helsingin seudun historiasta. Tällä kertaa kirjan teemana on elävä kulttuuriperintö, joka näkyy kaikkialla ympärillämme. Sen lisäksi kirjassa on pelottavan ajankohtaiseen artikkeli, joka käsittelee Puna-armeijan Vantaasta tekemiä karttoja.

Vuoden 2023 Helsingin pitäjä-Vantaa vuosikirjan teema on elävä kulttuuriperintö.

Kulttuuriperintö voi olla kaunista, hienoa ja arvokasta, mutta myös rouheaa. Kulttuuriperintö rikastuttaa vantaalaisia asuinympäristöjä ja korostaa samalla alueiden historiallista kerroksellisuutta. Kulttuuriperintöä ovat niin vanhat rakennukset, kuin erilaiset vanhat esineet, perinteet ja käytännötkin. Vuosikirjassa on esitelty esimerkkejä kulttuuriperinnöstä vanhan Helsingin pitäjän alueella.

Kulttuuriperintöön liittyen vuosikirjaan on saatu kerättyä paljon uutta tutkimustietoa. Pia Vuorikoski ja Anita Kyrklund ovat selvittäneet kuka maalasi Pyhän Laurin kirkon alttaritaulun. Maalauksen takana on unohdettu naisartisti. Riikka Väisänen puolestaan kirjoittaa Sotungin tilattomista. Tutkimustieto perustuu Suomen olosuhteissa tehtyyn pioneerityöhön, jossa ensimmäistä kertaa maassamme tutkittiin arkeologisin kaivauksin mäkitupaa. Lisäksi Pirjo Huvila ja Liisa Nummela herättävät henkiin unholaan jääneitä rautatieasemien puistoja, Eva Ahl-Waris kertoo Herttoniemen kartanon puistosta elävänä museokokoelmana. Kirsti Pietilän johdattaa lukijan Vantaankosken viilatehtaaseen ja sen moniin vaiheisiin.

Dahlforsin viilatehdas Irene Wahlbergin kuvaamana 1900-luvun alussa. Dahlforsiksi kutsuttiin nykyisen Vantaankosken alueella sijaitsevan Kvarnbackan kosken alun perin kolmesta putouksesta alinta. Kuva: Museovirasto.

Vuosikirjassa liikutaan myös Vantaan rajojen ulkopuolella. Sami Raninen jatkaa Reijo Solantien vuoden 2022 vuosikirjassa aloittamaa pohdintaa saamelaisten jättämästä perinnöstä Etelä-Suomessa, tällä kertaa arkeologisesta näkökulmasta. Tapio Salminen puolestaan vie lukijat Tallinnaan ja kertoo sinne keskiajalla muuttaneista Helsingin pitäjästä peräisin olevista naisista.

Ote venäläisestä kartasta, jossa näkyy Myyrmäki (Мюрмяки).

Venäjän Ukrainassa aloittaman sodan myötä hyvin ajankohtainen aihe on Jussi Iltasen artikkelissa Puna-armeijan salaisista Vantaan kartoista. Kirjoitelmassaan Iltanen kertoo, kuinka Neuvostoliitto järjestelmällisesti pyrki laatimaan armeijansa käyttöön tarkkoja karttoja muusta maailmasta. Iltanen on onnistunut saamaan käsiinsä ainutlaatuisen aineiston Neuvostoliiton Vantaata kuvaavia karttoja. Artikkelissaan Iltanen pohtii eri kartta-aineistoja vertailemalla mitä aineistoa Puna-armeijan kartantekijät ovat käyttäneet tekemiensä karttojen pohjana.

Toista maailmansotaa ja Puna-armeijaa paljon tutkinut historioitsija Anthony Beevor kertoi 24.9.2022 Hufvudstadsbladetin haastattelussa kuinka Puna-armeija oli ollut lähellä eksyä ja päätyä Saksaan ollessaan 1960-luvun lopulla matkalla Prahaan tukahduttamaan kansannousua. Varmasti tuo tapaus oli vaikuttanut Neuvostoliiton karttaohjelmaan 1970-luvulla. Iltanen puolestaan pohtii, onko Puna-armeija edelleen käyttänyt 70-luvulla luomaansa kartta-aineistoa hyökätessään Ukrainaan, sillä he vaikuttivat olevan kovin eksyksissä sodan alkuvaiheilla.

Andreas Koivisto