maanantai 18. tammikuuta 2016

Uusi vuosi, uusi tutkimusprojekti

Eräs Vantaa-Seuran tehtävistä on kotikaupunkimme menneisyyden ja nykyisyyden tutkiminen. Vuosien varrella tutkimusta on tehty monin eri tavoin, mutta näkyvimmin erilaisissa projekteissa, perinnehaastatteluja nauhoittamalla tai valokuvia keräämällä. Erityisen tärkeänä on pidetty muuttuvan Vantaan tutkimusta, sillä reippaasti kasvavan kaupungin maisema ja tavat muuttuvat tiheään.

Vantaa-Seuran on aiheellista olla ylpeä tehdystä työstä. Kerätyt tutkimustiedot eivät jää lojumaan laatikoihin vaan ne pyritään aina julkaisemaan. Yhdistyksellä on siihen olemassa ainutlaatuinen väline, nimittäin oma vuosikirja Helsingin pitäjä – Vantaa. Julkaisu tallentaa korkeatasoisilla tutkimuksillaan kotiseutumme tapahtumia ja perinteitä niin menneiltä ajoilta kuin nykypäivästäkin.

Vantaalaisia joulumuistoja tallennettiin Koivukylän vanhustenkeskuksessa vuonna 2012. Muistoista syntyi Vantaan joulukuunnelma. Kuva Riina Koivisto.

Ensimmäinen vuosikirja, tai silloin vielä lehtinen, ilmestyi vuonna 1963. Kun kirja on ilmestynyt lähes joka vuosi, on koossa mittava aineisto tutkimustietoa. Niin se vain on, että melkein mitä tahansa kun Vantaalla lähtee tutkimaan, on ensin kaivettava esiin yhdistyksen vuosikirjat.

Yhdistyksessä rahoitetaan tutkimustyötä joko omasta rahastosta tai haetaan avustuksia ulkopuolisilta säätiöiltä. Vantaa-Seuran oma tutkimusrahasto kantaa edesmenneen kotiseutuneuvos Lauri Leppäsen nimeä.

Hanabölen Lill-Petas 1900-luvun alussa. Lill-Petas on yksi uuden tutkimusprojektin kohteista. Kuva Lindströmien yksityiskokoelma.

Tammikuussa 2016 yhdistyksessä alkoi uusi projekti, jossa tutkitaan Vantaan vanhoja maatiloja. Vielä sata vuotta sitten maalaiskunnan maisemaa hallitsivat metsät, peltoaukeat ja kyliin keskittynyt asutus. Lehmät laidunsivat niityillä ja auto oli harvinainen näky kuoppaisella kylätiellä. Maailman muuttuessa myös Vantaa on kasvanut. Merkkejä menneestä elämäntavasta on kuitenkin säilynyt levittäytyneen asutuksen keskellä.

Tutkimuskohteeksi on valittu muutama maatila, entinen tai nykyinen, eri puolilta Vantaata. Tällä kertaa tutkija suuntaa askeleensa tilan vanhaan päärakennukseen, asettaa nauhurin tuvan pöydälle ja antaa asukkaiden kertoa. Millaista on asua vanhalla tilalla. Miten elämä on muuttunut. Miten asuinrakennusta on muutettu mukavammaksi. Ja ennen kaikkea, miten asukkaat näkevät tulevaisuuden. Onko edellisiltä sukupolvilta perityllä ammatilla ja sukutilan mukanaan tuomilla vanhoilla rakennuksilla sijaa Suomen neljänneksi suurimmassa kaupungissa?

Projektissa selvitetään myös vanhan kestikievarin, Övre Nybackan, historiaa. Kuva Riina Koivisto. 

Tätä tutkimusta ei tarvitse aloittaa tyhjältä pöydältä. Vantaalla on tehty erilaisia rakennusinventointeja. Tärkeimpiä ovat kaupunginmuseon VAARI-projektin vanhojen rakennusten tuoreet inventointitulokset. Helsingin pitäjän kirkonkylässä viime vuosina kerätty inventointi- ja haastatteluaineisto antaa hienon vertailumateriaalin tutkimukselle. Apuna ovat myös yhdistyksen vuosikirjojen artikkelit. Lisäksi tutkimuksessa hyödynnetään arkistoista löytyviä vanhoja haastatteluita.

Kerätty aineisto mahdollistaa useamman tutkimuksen ja artikkelin. Tutkimustuloksista ainakin ensimmäinen julkaistaan, kuinkas muuten, Vantaa-Seuran vuosikirjassa Helsingin pitäjä – Vantaa 2017. Meneillään olevaa maatiloja tutkivaa projektia  tukee Aktiastiftelsen i Vanda.

Riina Koivisto