sunnuntai 31. lokakuuta 2021

60-vuotinen taipale Suomen parhaassa seurassa – Vantaa-Seurassa

Vantaa-Seura perustettiin 60 vuotta sitten. Tuolloin maailma ja Vantaa oli täysin eri paikka kuin nykyään. Itse asiassa koko Vantaata ei ollut vielä kaupunkina edes olemassa. Vantaaksi kutsuttiin tällöin lähinnä nykyisen Vantaankosken ympäristössä olevaa aluetta. Se oli saanut nimensä koskelle perustetusta ruukista Wanda bruk, joka oli puolestaan ottanut nimensä viereisestä joesta.

Seuran perustamisajankohtana seudun yleisnimi oli Helsinge, virallisesti Helsingin maalaiskunta. Maalaiskunnassa oli kuitenkin alkanut suuri muutos. Perinteisesti maatalousvaltaisessa pitäjässä maatalous oli jäämässä toissijaiseksi elinkeinoksi ja seudun väkiluku kasvoi kohisten, kun maalaiskuntaan muutti yhä enemmän väkeä eri puolelta Suomea.

Tässä tilanteessa tarvittiin kipeästi kotiseutuyhdistystä, erityisesti kahteen tarkoitukseen. Ensiksi tarvittiin museo tallentamaan häviävää maatalouskulttuuria. Toiseksi oli tarvetta kertoa seudulle muuttaneille asukkaille heidän uudesta kotiseudustaan. Tämän takia 15.10.1961 perustettiin yhdistys nimellä Helsingin pitäjän kotiseutu- ja museoyhdistys – Helsinge hembygds- och museiförening r.y.

Yhdistys on järjestänyt Helsingin pitäjän kirkonkylän myllyllä ohjelmallisia yhteislaulu- ja esiintymistilaisuuksia elokuusta 1976 lähtien. Kansantanssiesitykset ovat aina kiinniostaneet yleisöä. Kuva: Vantaan kaupunginmuseo.

Museolle löydettiin tarvittava tila Helsingin pitäjän kirkonkylässä sijaitsevasta makasiinirakennuksesta. Sinne kerättiin seudun vanhaa maatalouskulttuurista kertovaa esineistöä. Keruun päätyi kuitenkin tekemään seudulla jo vuodesta 1909 toiminut Helsinge Tusby Ungdomsförbund. Tämän takia uuden kotiseutuyhdistyksen nimestä pudotettiin pian pois museo-osa ja uudeksi nimeksi tuli Helsingin pitäjän kotiseutuyhdistys – Helsinge hembygdsförening.

Nimen mukaisesti kotiseututyö onkin ollut yhdistyksen ydintehtävä koko sen olemassaolon ajan. Siihen on sisältynyt niin kotiseututietouden jakaminen, kotiseudun parissa viihtyminen ja kotiseudusta huolehtiminen. Näitä on toteutettu esimerkiksi juhlien, esitelmien, retkeilyn, julkilausumien ja vuosikirjan avulla.

Vuosikirjan takia itsekin liityin yhdistykseen. Ensimmäinen vuosikirja oli ilmestynyt jo vuonna 1963. Ollessani kaivauksilla Pyhän Laurin kirkolla vuonna 2006, paikalle ilmestyi yhdistyksen puheenjohtaja ja vuosikirjan päätoimittaja Jukka Hako kameransa kanssa. Ponkaisin kuopasta ylös ja kyselin jos hän huolisi tulevaan kirjaan artikkelin 35-vuotiaasta urheiluseurastani, Maarinkunnaan Kilvasta. Jukka oli myöntyväinen jutun suhteen. Sen jälkeen Jukka vei minut yhä syvemmälle yhdistykseen ja pian huomasin jo olevani Jukan seuraaja puheenjohtajana.

Yhdistys aloitti edelleen jatkuvan julkaisutoiminnan vuonna 1963, jolloin ilmestyi ensimmäinen Helsingin pitäjä -julkaisu. Kuva: Vantaa-Seuran arkisto.

Tullessani yhdistyksen puheenjohtajaksi seura oli kehittynyt ja kasvanut kaupungin rinnalla. Yhdistyksen nimeksikin oli tullut kotikaupungin mukainen Vantaa-Seura, joka otettiin lopulta käyttöön vuonna 2007. Kaupungin nimeksi Vantaa oli valittu yhdistyksen ollessa teini-ikäinen vuonna 1974. Muutaman vuoden päästä saammekin juhlia kaupungin 50-vuotisjuhlia.

50 vuotta on kuitenkin vain kaupungin viimeisinpää kehitystä osoittava luku. Ei kaupunkia tyhjän päälle rakennettu. Helsingin maalaiskunta oli perustettu vuonna 1865, sen mukaan seutu täyttäisi tänä vuonna 156 vuotta. Mutta kuten tiedämme, maalaiskuntahan perustettiin Helsingin pitäjän jatkeeksi. Helsingin pitäjän vanhin maininta löytyy puolestaan jo vuodelta 1331. Tämän johdostahan kaupunginmuseolla juhlittiin viime syyskuussa 690-vuotis synttäreitä. 10 vuoden päästä Vantaalla päästäänkin juhlimaan todella vaikuttavaa tasalukua. Vantaan täyttäessä 700 vuotta yhdistyskin juhlii 70-vuotispäiväänsä.

(Tässä yhteydessä voisi sivuhuomiona mainita, että Helsingin pitäjä on tasan 100 vuotta rakasta naapuriamme Espoota vanhempi. Helsingistä ei voi tässä yhteydessä edes puhua, sillä koko kaupunki oli tuolloin vielä osa Helsingin pitäjää, eli nykyistä Vantaata.)

Vantaa-Seura valittiin vuonna Suomen 100-vuotis juhlavuonna 2017 vuoden Kotiseutuyhdistykseksi. Palkintoa oli Vantaa-Seuran puolesta vastaanottamassa (vas.) toiminnanjohtaja Riina Koivisto, kulttuurituottaja Karoliina Junno-Huikari, puheenjohtaja Andreas Koivisto, varapuheenjohtaja Kati Tyystjärvi sekä johtokunnan jäsenet Marika Stam ja Tuomas Suihkonen. Kuva: Vantaa-Seuran arkisto.

Lopuksi vielä muistutettakoon, että maamme juhlistaessa 100 vuotista itsenäisyyttään vuonna 2017, Vantaa-Seura valittiin Suomen kotiseutuliiton toimesta vuoden kotiseutuyhdistykseksi Suomessa. Voimme siis olla ylpeitä viettäessämme 60-vuotisjuhlia Suomen parhaassa seurassa, Vantaa-Seurassa!

Andreas Koivisto, Vantaa-Seuran puheenjohtaja