perjantai 17. marraskuuta 2017

Vantaa-Seuran juhlakirja numero 50 ilmestyy marraskuun lopussa!

Lähiviikkoina ilmestyy järjestyksessään jo 50 Helsingin pitäjä -julkaisu! Ensimmäinen Helsingin pitäjä ilmestyi vuonna 1963 lehtisen muodossa. Alkuvuosina julkaisu ei aina ilmestynyt aivan joka vuosi, mutta 1980-luvulta lähtien Helsingin pitäjä on ilmestynyt vuosikirjana vuosittain tähän päivään asti. Ensimmäisen numeron kunniaksi uuden juhlakirjan teemana on 1960-luvun Vantaa. Kirjassa tarkastellaan, minkälainen paikka tuleva kaupunki oikein oli julkaisusarjan syntyaikoihin.

Tarkalleen ottaenhan ei voida puhua Vantaasta vielä 1960-luvulla, sillä Vantaa syntyi vasta 70-luvulla. Sitä ennen puhuttiin Helsingin maalaiskunnasta. 60-luku oli kuitenkin suurta murrosten aikaa, joka loi pohjan sille, että maalaiskunnasta tuli kaupunki 1970-luvulla. 60-luvulla oli vaarana, että paikkakunta liitettäisiin Helsinkiin. Liitoksen välttämiseksi täällä tehtiin suuria päätöksiä ja ryhdyttiin rakentamaan isoja kerrostaloalueita. Näin vastattiin sotien jälkeiseen tarpeeseen, jonka suuri muuttoaalto maan muista osista pääkaupunkiseudulle oli aiheuttanut.


1960-luvulla alkanut rakennusbuumi tarkoitti sitä, että nykyisen Vantaan alueen perinteinen elinkeino suurilta osin muuttui. Näin lähellä pääkaupunkia oli suurien rakennushankkeiden jälkeen hankalaa harjoittaa maanviljelystä. Vanhojen maanviljelijöiden oli löydettävä uusia toimeentulomuotoja. Samalla syntyi pelko siitä, että vanhan elinkeinon väistyessä vanhat paikalliset tavat ja perinteet unohtuisivat.

60-luvulla alkoi se kehitys, joka muutti suurimman osan vantaalaisista talonpojista kaupunkilaisiksi. Tämä reilu 50 vuotta kestänyt kehitys on johtanut siihen, että Vantaa on nykyään Suomen neljänneksi suurin kaupunki reilulla 220 000 asukkaalla. Mutta vaikka Vantaa onkin kaupunki, ei maaseutu ole täältä kadonnut. Yksi kaupungin vahvuuksista piilee siinä, että täällä yhdistyvät sekä maaseudun että kaupungin ominaisuudet. Vantaalla voi asua hyvin kaupunkimaisesti, mutta luontokohteisiin on aina lyhyt matka.

Vuosikirjassa pyritään monipuolisesti tarkastelemaan kaikkia yllämainitsemiani aiheita Vantaan reilun 50 vuoden takaiselta ajalta. Artikkeleissa mietitään, kuinka oltiin huolestuneita katoavasta talonpoikaisperinnöstä ja kuinka se pyrittiin pelastamaan, miten aluerakentaminen lähti käyntiin, millaista elämää radan varren työväen esikaupungeissa vietettiin ja tarkastellaan kaupungin hienoa puroluontoa. Lisäksi tehdään pieni katsaus 1800-luvun jälkipuoliskon elämään maalaiskunnassa, aikaan jolloin myös Aleksis Kivi oleskeli täällä ja kestikievaritoiminta oli huipussaan.

Vantaa-Seuran omassa vuosikatsauksessa katsellaan puolestaan mennyttä vuotta 2017, joka oli monessa suhteessa yhdistyksen juhlavuosi. Päällimmäisenä juhlan aiheena oli varmasti valinta vuoden 2017 Suomen parhaaksi kotiseutuyhdistykseksi. Palkintoperusteissa kiiteltiin yhdistyksen monipuolista toimintaa ja yksi lisäkiitoksen aihe oli vuosittaisen Helsingin pitäjä–Vantaa -kirjan julkaiseminen. Vantaa-Seuran jäsenet voivat syystäkin todeta olevansa Suomen parhaassa seurassa!

Andreas Koivisto