tiistai 15. elokuuta 2017

Vantaa-Seura on vuoden 2017 Suomen paras kotiseutuyhdistys!

Vantaa on siisti paikka! Itse olen aina ollut hyvin ylpeä omasta kotiseudustani. Olen neljännen polven vantaalainen ja voi varmaan sanoa, että kotiseutuylpeys tuli minulle jo äidinmaidon mukana. Vaarini ja mummoni, sekä hänen vanhempansa olivat kaikki aktiivisia järjestöihmisiä. Isovanhempani ja vanhempani ovat jo pienestä pitäen pitänyt huolta historia, arkeologia ja kotiseutukiinnostuksestani. Asiaa auttoi tietenkin, että asuimme pienenä ollessani kivikautisen asuinpaikan päällä. Vaarini tapasi, kun ei jaksanut katsoa minua pyörimässä jaloissaan, lähettää minut viereiselle pellolle etsimään kivikautisia ruukunpalasia. Myöhemmin löysin paljon muutakin jännää kotialueeni historiasta.

Suomen Kotiseutuliiton valtakunnallisilla kotiseutupäivillä Jyväskylässä jakama kunniakirja vuoden 2017 kotiseutuyhdistykselle Vantaa-Seuralle.

Varttuessani huomasin kuitenkin ihmetyksekseni, että Vantaaseen suhtauduttiin muualla monesti hiukan nihkeästi, kaupungin nimellä näytti usein olevan negatiivinen kaiku. Jouduin esimerkiksi ollessani Helsingissä lukiossa usein puolustelemaan kotipaikkakuntaani. Vieläkin on meille Vantaa-Seurassa arkea kääntää ja oikaista ihmisten ennakkoluuloja Vantaasta. Onneksi se ei ole vaikeaa.

Vantaalta löytyy kaikkea. Rosoisia lähiöitä. Ei ehkä kuulosta kaikkien korviin kovin hienolta asialta, mutta monet niissä asuvat kokevat sen voimavaraksi ja ovat ylpeitä lähiöasukkaita. Lähiöitä on viime vuodet ehostettu maalaamalla betonipinnoille komeita taideteoksia. Vantaalla on myös paljon rakentamattomia alueita ja luontokohteita sekä arvokkaita kulttuuriympäristöjä, kuten vanhoja keskiajalta juontavia kylätontteja. Ehkä juuri se monimuotoisuus, johon sisältyy kaupunkimaisema, luontokohteet ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaat paikat, kuvaa parhaiten kotikaupunkiamme.

Kaikki edellä kuvaamani paistaa läpi ja näkyy myös kirjoitetussa muodossa vuosikirjassamme. Ensi vuoden kirja on jo työn alla ja ilmestyy tämän vuoden lopussa. Se tulee olemaan järjestyksessään jo 50 kirja. Vantaalta eivät kiinnostavat aiheet näytä kerta kaikkiaan loppuvan!

Vantaa-Seuran delagaatio kotiseutupäivillä Jyväskylässä, vasemmalta Riina Koivisto, Karoliina Junno-Huikari, Andreas Koivisto, Kati Tyystjärvi, Marika Stam sekä Tuomas Suihkonen.

Kirjalle ja muullekin seuran toiminnalle on tietenkin luotu pohjaa jo kauan. Seuran perustamisesta 1960-luvun alussa saakka Vantaalta on aina löytynyt paikkakunnan historiaan ja kotiseutuun sitoutuneita ihmisiä, jotka ovat kehittäneet seuraamme. Heistä on eritoten syytä mainita kaksi; pari vuotta sitten edesmennyt kotiseutuneuvos Lauri Leppänen sekä yli 30 vuotta seuran puheenjohtajana toiminut Jukka Hako. Heidän panostustaan Vantaa-Seuran hyväksi ei voi yliarvioida!

Se, että pystymme vuodesta toiseen tuottamaan hienoja tapahtumia ja tarjoamaan ihmisille kotiseutuelämyksiä vaatii tietenkin paljon työtä ja osaamista. Meillä Vantaa-Seurassa on onneksi todella päteviä ja hyvin koulutettuja työntekijöitä ja uskomaton määrä Vantaa-tietoutta. Lisäksi meillä on johtokunnassa kiinnostuneita, osaavia ja auttavia ihmisiä. Kotiseututyö vaatiikin paljon itsensä likoon laittamista.

Oman henkilökunnan ansiosta meidän ei tarvitse pakottaa ketään hommiin, vaan pakolliset työt hoitaa palkatut työntekijämme. Pakollisten töiden lisäksi he pitävät esitelmiä, opastavat, tekevät tutkimustyötä, järjestävät tapahtumia ja retkiä ja vaikka mitä muuta. Ja tekevätpä sen vielä todella ammattimaisesti ja hyvin!

Vantaa-Seurassa ei siis ole pelkoa siitä, että jäsenet joutuisivat tekemään itsensä kannalta ikäviä hommia. Toki he saavat mieluusti tulla mukaan auttamaan tapahtumaan tai muuhun sopivaan tehtävään jos vain haluavat. Vapaaehtoisten avulla tapahtuma saa aina lisäarvoa, kun pystyy heidän avullaan järjestämään lisäohjelmaa. Erinomainen esimerkki vapaaehtoisten hienosta panostuksesta oli 12.8.2017 järjestetty Helsingan keskiaikapäivä, jossa vapaaehtoisilla oli merkittävä panos!

Vantaa on kuitenkin kaupunkina nuori ja tänne on viimeisen 50 vuoden aikana muuttanut valtavasti väkeä, ja muuttaa jatkuvasti lisää. Suurimmaksi osaksi nämä ihmiset eivät tunne uutta kotiseutuaan. On siis Vantaa-Seuralle iso haaste jakaa kaikille uusille ja nykyisille vantaalaisille kotiseututietoutta. Mutta onneksi on tosiaan mistä ammentaa. Itse asiassa koko pääkaupunkimmekin oli alun perin osa Vantaata, silloista Helsingin pitäjää. Myös stadilaisten kannattaisi siis tutustua paremmin Vantaaseen ja oppia tuntemaan sitä kautta omia juuriaan. Monet heistä taitaa tällä hetkellä pitää vantaalaisia jonkinlaisina pikkusisaruksinaan, mutta tilannehan on oikeasti ihan päinvastainen!

Andreas Koivisto, Vantaa-Seuran puheenjohtaja