tiistai 31. toukokuuta 2022

1700-luvun kartat pääsivät vuosikirjan sivuille ja kaupunkien karttapalveluihin

Ruotsalaisista arkistoista löytyi 1980-luvulla kiinnostavia yksityiskohtaisia kartta-aineistoja Helsingin pitäjästä 1700-luvulta – varhaisimmat koko pitäjän kattavat suurimittakaavaiset kartat, joissa näkyy lähes koko nykyisen Helsingin ja Vantaan alue. Viime vuonna Vantaa-seura hankki kartta-aineistot korkealaatuisina digitaalisina kopioina Suomeen. Kiinnostavien karttojen taustoihin voi tutustua uusimmassa Helsingin pitäjä – Vantaa -vuosikirjassa ja kartta-aineistot löytyvät myös Helsingin ja Vantaan karttapalveluista. Saamme kiittää onneamme, että Ruotsin ei täysin noudattanut Haminan rauhan ehtoja 1809, ja sen ansiosta voimme tänä päivänä tutustua näihin kauniisiin ja tietosisällöltään runsaisiin karttoihin. 

Suomi oli vuosisatojen ajan osa Ruotsin valtakuntaa – ja Ruotsin valtio kartoitti valtakunnan itäisiä osia niin kiinteistötoimituksia kuin sotilaallista käyttöäkin silmällä pitäen. Suuri osa Ruotsin vallan aikaisista suurimittakaavaisista kartoista oli maanjakokarttoja, kuten isojakokarttoja. Suomen siirryttyä Venäjän alaisuuteen 1809 nämä kartat päätyivät Turkuun perustetulle päämaanmittauskonttorille, joka myöhemmin tunnettiin muun muassa Maanmittauksen ylihallituksena ja Maanmittaushallituksena, nykyisin Maanmittauslaitoksena. Kartat ovat nykyisin Kansallisarkistossa Helsingissä. 

Ruotsin tuli luovuttaa menetettyään Suomen myös kaikki Suomen alueen sotilaalliset tiedustelu- eli rekognosointikartat Venäjälle. Karttoja ei ollut painettu vaan niistä oli piirretty 1780-luvulla vain kahdet kappaleet. Rauhansopimuksen mukaisesti Ruotsi luovutti toiset kappaleet Venäjälle, mutta toiset jäivät Tukholmaan ja päätyivät Ruotsin sota-arkistoon Krigsarkivetiin. Jälkeenpäin ajatellen tämä oli onni, sillä Venäjän saamat kopiot katosivat vain muutamaa vuotta myöhemmin, mahdollisesti Haapaniemen kadettikoulun palossa 1818.

Ote vuoden 1749 pitäjänkartasta Vantaankosken ympäristöstä Vantaan kaupungin karttapalvelussa.

Kartat olivat unohduksissa, kunnes Suomalaisen Kirjallisuuden Seura julkaisi vuonna 1989 Kuninkaan kartasto Suomesta 1776–1805 -kirjan, johon rekognosointikartat oli valokuvattu koko eteläisen Suomen alueelta. Kirja sisälsi kaikki säännöllisen lehtijaon mukaiset karttalehdet, jotka oli pienennetty merkittävästi kirjaksi sopivaan sivukokoon. Rekognosointikartoista julkaistiin SKS:n valokuvakopioihin pohjautuvia otteita muissa teoksissa ja kartat julkaistiin kokonaisuudessaan uudelleen vuonna 2012 hieman aiempaa suurempikokoisina pienennöksinä. 

Rekognosointikartat eivät kuitenkaan ole vanhimmat koko Helsingin pitäjää esittävät kartta-aineistot Tukholman arkistoissa. Helsingin pitäjän pitäjänkuvauksen yhteydessä vuonna 1749 oli laadittu yksityiskohtainen pitäjänkartta, jossa koko pitäjä oli kuvattu talo talolta Lauttasaaresta Korsoon ja Hämeenkylästä Herttoniemeen. Pitäjänkuvaus karttoineen on säilynyt Ruotsin valtionarkistossa Riksarkivetissa. 

Pitäjänkuvaus ja siihen liittyvä kartta esiteltiin ensimmäisen kerran Helsingin pitäjä 1983 -vuosikirjassa, jossa pitäjänkuvaus julkaistiin kokonaisuudessaan sekä alkuperäisenä ruotsinkielisenä tekstinä että suomenkielisenä käännöksenä. Artikkelin yhteydessä julkaistiin valokuvaamalla kopioitu pienikokoinen yksivärinen karttaote. Kartta julkaistiin värillisenä, koko pitäjän kattavana pienennöksenä Helsingin pitäjän historia III -kirjan liitteenä 1991. Alkuperäinen kartta on kuitenkin huomattavan suuri, yli 1,5 metriä korkea ja yli metrin leveä, ja kirjan liitekartta oli huomattavasti pienennetty. 

Helsingin pitäjä – Vantaa 2022 -vuosikirjassa julkaistiin kirjoittamani artikkeli Kustaa III:n salaiset sotilaskartoitukset Helsingin pitäjässä, jossa 1700-luvun rekognosointikartta-aineistoa tutkittiin erityisesti Helsingin pitäjän ja nykyisen Vantaan alueelta. Artikkelin kirjoittamisen yhteydessä Vantaa-seura hankki Ruotsin sota-arkistosta uudet digitaaliset, aiempaa tarkemmat kopiot kartta-aineistosta. Varsinaisen lehtijakopohjaisen rekognosointikartaston lisäksi seura hankki kopiot useimmista pitäjän alueelta laadituista, ennen julkaisemattomista strategisten kohteiden erikoiskartoista sekä rekognosointikarttojen merkittävänä lähteenä käytetyn vanhemman pitäjänkartan. 

Uusien kopioiden myötä aineiston yksityiskohtainen tutkiminen tuli mahdolliseksi, ja erikoiskartat selitteineen toivat merkittävää lisätietoa yli 200 vuotta sitten laaditun kartoituksen sisällöstä. Vuosikirjan artikkelin yhteydessä julkaistiin karttaotteita Helsingin pitäjän alueelta ensimmäistä kertaa todellisessa koossaan pienentämättöminä.

Ote 1780-luvun rekognosointikartasta Meilahden alueelta Helsingin kaupungin karttapalvelussa.

Vantaa-Seura luovutti karttatiedostot myös Helsingin ja Vantaan kaupungeille, jotka ovat julkaisseet kartat karttapalveluissaan. Karttapalvelussa karttoja pystyy suurentamaan ja pienentämään ja karttapinnalla pystyy liikkumaan kätevästi mihin tahansa alueelle Vantaalla tai Helsingissä. Helsingin karttapalvelussa kartat löytyvät valitsemalla Taustakartat > Historialliset aineistot > Muiden arkistojen vanhat kartat ja Vantaan karttapalvelussa Vanhat kartat > Muut historialliset kartat. 

Rekognosointikartoituksen erikoiskartat on julkaistu ainoastaan vuosikirjan artikkelin yhteydessä. Helsingin ja Vantaan karttapalvelut täydentävät mainiosti vuosikirjan artikkelia tarjoamalla mahdollisuuden tutkia kartta-aineistoja suurikokoisena rajattomasti – mitä kirjan sivuilla ei olisi mahdollista tehdä. 

Jussi Iltanen 

Kirjoittaja on helsinkiläinen, aiemmin Vantaalla asunut maantieteilijä, tietokirjailija ja kartografi, joka on kirjoittanut artikkeleita Helsingin pitäjä -vuosikirjaan vuodesta 1992 alkaen.