Valtakunnalliset kotiseutupäivät 12.-15.8.2021 Oulussa

Kulttuuri-ilmastonmuutos – Mun Oulu

Kulttuuritalo Valveen ja Hallituskatu

 

Eurooppalainen asiantuntijaraati valitsi kesäkuussa Oulun vuoden 2026 Euroopan kulttuuripääkaupungiksi. Kulttuuripääkaupunkivuoden teema on kulttuuri-ilmastonmuutos. Sama ajankohtainen teema oli myös Oulun valtakunnallisten kotiseutupäivien teemana elokuussa. Oulu on Suomen viidenneksi suurin kaupunki, asukkaita on 208 000. Oulun kaupungin elinvoima perustuu myös historiaan ja aktiiviseen vuorovaikutukseen maakunnan kanssa.

Tytti Tuppurainen ja Kauko Röyhkä kotiseutupäivien tähtivieraita Eurooppa- ja omistajaohjausministeri Tytti Tuppurainen muistutti tervehdyksessään siitä, miten vankan perustan kotiseutu tuokaan maailman muutoksissa ihmisille. Ministeri Tuppuraisen koti on Oulussa ja hän toimi myös päivien suojelijana. Muusikko-kirjailija Kauko Röyhkä toimi ensimmäistä kertaa matkaoppaana muistojen Oulussa. Röyhkä vei matkustajat bussiretkelle nuoruutensa Ouluun, keskustelukumppanina oli ohjaaja Janne Kuustie. Bussiretki vehreässä ja vesien ympäröivässä Oulussa oli ainutlaatuinen kokemus, kepeää ”äijien” jutunkerrontaa ja tarinointia, karsiakin kieltä, mutta tunteenpaloa nuoruusvuosien kehittyvästä Oulusta 1960-70 -luvuilla. Röyhkä myös lauloi päivillä ja fanit halusivat kilvan yhteiskuvaan. Tarinan kerronnassa oli viittauksia Röyhkän muistelmiin 1 ”Marjatan poika” (Dodenco Oy 2019). ”Ja miten minusta tuli friikki, joka leikkasi itselleen sänkitukan ja alkoi käyttää kirpputorilta ostettua pukua ja kravattia”.

Muusikko-kirjailija Kauko Röyhkä kiertoajeluoppaana

Omat juuremme tuntien meidän on myös helppo katsoa luottavaisin silmin niin toisiamme kuin tulevaan. Oulu kehittää digitaalisuutta ja osallisuutta teknologiakaupungissa, kertoi kaupunginjohtaja Päivi Laajala. Myös ikäihmiset ovat voimavara, kuten esimerkiksi Euroopan kulttuuripääkaupunkihakemuksen valmistelussa. 

Oulun kirkko valmistui 1777, 1822 palon jälkeen rakennettiin uudelleen, arkkitehtina Carl Ludvig Engel, runkona alkuperäiset kiviseinät. Valmistui 1832, torni 1845. 

Vuosikokouksen antia

Kotiseutuliiton vuosikokouksessa Suomen Kotiseutuliiton hallituksen jäsen, kotiseutuneuvos Jukka Hako Vantaalta esitteli liiton toiminnan päälinjat: Kestävyys, nuoret, vuorovaikutteisuus ja talous. Suomen kotiseutuliiton vuosikokous kävi alustuksen pohjalta vilkkaan keskustelun ja päälinjoja pidettiin hyvinä. Vuosikokouksen julkilausumassa korostettiin monikotiseutuisuutta. Monilla ihmisillä on useampi kotiseutu ja se on mahdollisuus. Kulttuuri pysyy elävänä olemalla avoin uusille ihmisille ja ajatuksille. Kulttuuriperintötyö edistää ihmisen hyvinvointi. Ihminen sitoutuu kulttuurityöhön jaettujen kokemusten, elämysten sekä paikkojen ja tarinoiden sisältämien merkitysten kautta. Osallisuus ja yhdenvertaisuus nousivat esiin Oulun Kotiseutupäivien keskustelussa valtion kulttuuriperintöstrategiatyön pohjaksi. 

Jukka Hako ja Riitta Salasto Kotiseutupäivillä, taustalla Oulun kaupunginteatteri keinotekoisella Vänmannin saarella, valmistui 1972, remontoitu 2000-luvulla. 

Käpylä-Seuran edustajat puheenjohtaja Tintti Karppinen ja Risu Karppinen kukitettiin Vuoden kotiseutuyhdistyksenä. Varsinainen palkinto oli annettu kesäkuussa. Vilkkaasti toimiva Käpylä-Seura on yksi Helsingin vanhimmista kaupunginosayhdistyksistä. Käpylä-Seura tunnetaan mm. eMuseo-mobiilisovelluksesta tai joulukalenterista. Tärkeitä hankkeita ovat Onnentien koulun säilyttäminen ja Käpylinnan uimahallitilojen palauttaminen asukkaiden käyttöön. 

Antoisia retkiä Oulun historiaan 

Kotiseutupäivät järjestivät useita retkiä mm. Kierikkikeskuksen kivikauden kylään, Pateniemeen ja Haukiputaalle. Turkansaaren ja Siikasaaren ulkomuseoretkellä tutustuttiin pohjoispohjalaiseen talonpoikaiseen rakennuskulttuuriin, Oulujokivarren elinkeinoihin, maatalouteen, lohenkalastukseen, tervanpolttoon ja metsä- ja uittotyöhön aina 1600-luvulta alkaen. Turkansaaren alue (kolme saarta) on osa valtakunnallisesti arvokasta Oulujoen laakson maisema-aluetta.

 Oulunjoki Turkansaaren sillalta.

Turkansaaren kylän kirkko. Rakennettiin markkinapaikalle, vihittiin uudelleen käyttöön 1925. Oli välillä muualla Oulunjoen suistossa varastona ja hevostallina. Pelastajana tohtori Östen Elfving. 

Venekatos Turkansaaressa kertoo tervataloudesta.

  Tukkimiesten kämppä

Turkansaaren kuusimetsää 

Tervahauta

Isovihan aika 1713-1721 koetteli etenkin Pohjois-Pohjanmaata. 300 vuotta sitten Pohjanmaalla tehtiin hirmutöitä, joista nyt tuomittaisiin kansanmurhana. Ruotsi oli 1600-luvun lopussa Pohjois-Pohjanmaan valtias. Se oli valloittanut myös laajoja maa-alueita niin Baltiasta kuin Pohjois-Saksastakin. Venäjän keisari Pietari Suuri käski tuhota Pohjanmaan rannikon totaalisesti, niin ettei Ruotsin armeija enää koskaan tunkeutuisi itää kohti. Pohjan sodan 1700-1721 myötä Ruotsin aika suurvaltana päättyi ja valta-asetelma Itämeren alueella muuttui jälleen. Venäjästä tuli suurvalta.

Huippuvierailuesitys- Flow-sirkus 

Follow Me Sirkuskierros alkoi Kulttuuritalo Valveen pihasta. Follow Me by Be Flat parkourhenkisessä teoksessa belgialaiset urbaanit akrobaatit Ward Mortier ja Thomas Decaesstecker kutsuivat yleisön seuraajina jännittävälle matkalle lähikortteleihin ja kaupunkitilaan kokemaan se uudella tavalla. Kadut toimivat näyttämönä, rakennusten julkisivut lavastuksena, mukulakivikadut tanssilattiana ja liikenteestä saatiin äänimaisemaa, rummut kumisivat lopussa. Sirkusvierailu toteutettiin Oulun Kotiseutupäiville ja Oulun juhlaviikkojen ohjelmistoon yhteistyössä helsinkiläisen Cirko – uuden sirkuksen kanssa. Oulu on tapahtumien ja kulttuurin kaupunki, rotuaarilla tapahtuu. 

 Sirkus kaupunkitilassa

Teksti ja kuvat Riitta Salasto.

Seuraavat kotiseutupäivät  ovat Rovaniemellä perjantaista sunnuntaihin 9. —11. syyskuuta 2022. Ilmoittautua ehtii mukaan 21.8.2022 saakka!