60 vuotta täyttävä Vantaa-Seura ja mahtava kivikautinen menneisyys

Vuosi 2021 on Vantaa-Seuralle juhlavuosi, sillä yhdistys täyttää kunnioitettavat 60 vuotta. Juhlallisuuksien suunnittelu on kuitenkin hankalaa, sillä koronavirus asettaa omia rajoituksiaan. Mennyt vuosi oli koronan takia hyvin haastava. Lähes kaikki toiminta piti suunnitella uudelleen. Vantaa-Seurassa ei kuitenkaan tyydytty peruuttamaan kaikkia tapahtumia, vaan yritettiin kehittää uusia turvallisia tapoja löytää ja tavata ihmisiä. Olen myös vakuuttunut siitä, että löydämme turvallisen ja hienon tavan juhlistaa yhdistyksen tasavuosia.

Yhdistyksen vuosikirja koki tälle vuodelle pienen uudistuksen. Pitkään kirjan tärkeänä yhteistyökumppanina toiminut Vantaan kaupunki tuli historiatoimikunnan kautta kirjan toiseksi kustantajaksi. Tämä on luonnollinen kehitysaskel kirjalle, sillä sekä kirjalla ja toimikunnalla on yhteisenä tavoitteena edistää kaupungin historiatuntemusta.

Tämän vuoden vuosikirjan pääteemana on Vantaan kivikausi. Vantaalla on ollut laajasti levinnyttä asutusta kivikaudella ja se on myös hyvin tutkittu aikakausi. Siitä on kiittäminen laajaa kaupungin esihistoriaa selvittänyttä muinaisjäännösinventointia, joka tehtiin juuri ennen suurten aluerakentamisprojektien alkua 1960-luvulla. Näin ollen muinaisjäännöskohteet saatiin kartalle ja niitä pystyttiin tutkimaan, ennen kuin niiden päälle ruvettiin rakentamaan nopeasti kasvavaa kaupunkia.

Vantaa onkin sitten 1960-luvun lopun kasvanut huimaa vauhtia. Niin huimaa vauhtia, että usein on ehditty keskittymään vain asuntojen ja peruspalvelujen rakentamiseen. Viime vuosina on ryhdytty miettimään yhä enemmän ihmisten viihtyvyyttä ja kulttuuria tärkeänä keinona lisätä sitä. Tärkeänä kulttuurin osa-alueena on eri paikkojen historia ja niihin liittyvät tarinat. Niiden esiintuominen on myös yksi Vantaa-Seuran ydintehtävistä.

Tässä kirjassa esitellään muun muassa kivikauden eri vaiheita. Kivikausi on hyvin pitkä ajanjakso. Vantaa on ollut asuttuna noin 9500 vuotta, siitä ajasta 6000 vuotta on kivikautta. Ensimmäinen Vantaata koskeva historiallinen lähde on vasta vuodelta 1331, eli 670 vuoden takaa. Se tarkoittaa, että yli 90 prosenttia kaupungin historiasta on aikaa, joka ei ole kirjallisesti dokumentoitua. Nämä ovat huimia lukuja ja osoittavat, miten tärkeässä asemassa arkeologia on Vantaan alueen historiaa tutkittaessa.

Kivikaudella luonnonympäristö oli Vantaan alueella hyvin eri näköistä kuin nykyään. Paksu ja painava mannerjäätikkö oli painanut maankuoren alas ja jään sulaessa kaupunki sijaitsikin merenrannalla. Ensin tänne tulivat eläimet ja niiden perässä ihmiset. Helsinkiläiset pitävät usein Vantaata nuorena kaupunkina. Olen heitä välillä leikkisästi muistuttanut, että kivikaudella Helsingin ollessa vielä meren pinnan alla, elämä kukoisti Vantaalla. Tätä seikkaa voisi Vantaalla hyödyntää vielä enemmän ja osoittaa kaupungilla todella olevan pitkän historian. Vantaan kivikausi on erittäin hyvin tutkittu myös valtakunnallisella tasolla ja monissa Suomen kivikautta esittelevässä teoksessa viitataankin useasti Vantaaseen.

Vantaa-Seuran puheenjohtaja Andreas Koivisto opastaa kiinnostuneita Vantaan kivikauteen. Kuva: Elli Holopainen/Vantaa-Seura.

Osittain kivikautta on jo nostettu kaupungilla esille. Tikkurilan lähistöön Jokiniemeen on rakennettu muinaispuisto kivikautiselle asuinpaikalle ja Myyrmäessä kivikausi näkyy paikannimistössä sekä kaupungin taidemuseo Artsin aulassa sijaitsevassa kivikautisen punamultahaudan ennallistuksessa. Tulevissa rakennushankkeissa toivottavasti upeat kivikauden asuinpaikat ja niiden kertomat tarinat huomioidaan yhä paremmin.

Vuosikirjassa on totuttuun tapaan myös paljon muita mielenkiintoisia tarinoita kaupungin historiasta. Kivikauden lisäksi käsitellään muun muassa kaupungin läpäisevää Hämeentietä, Suurta Pohjan sotaa, kaupungissa kuvattuja elokuvia, kaupunginosien nimistöä, sotamuistoja, Malmin hautausmaata sekä Vantaankosken myllyä. Esittelyssä on myös kaupunkikuvassa viime vuosina näkyvästi esillä ollut katutaide sekä sen taustalla hääräävä Street Art Vantaa.

Vaatii pitkäjänteistä työtä rakentaa viihtyisä kaupunki. Vantaalla ollaan tällä hetkellä selvästi menossa oikeaan suuntaan. Koronasta huolimatta näen kaupungin ja 60-vuotiaan Vantaa-Seuran tulevaisuuden näkymät hyvin positiivisina. Hyvällä tiellä ollaan!

Andreas Koivisto

Aidot tarinat Vantaan historiasta kiinnostavat! – Helsingin pitäjä - Vantaa 2020 vuosikirjassa luvassa lisää tarinoita

Joulukuun alussa ilmestyy uusi Helsingin pitäjä – Vantaa 2020 vuosikirja. Kirja julkaistaan tiistaina 3.12. Helsinggårdissa Tikkurilassa. Julkaisutilaisuuden yhteydessä kirjaan kirjoittanut tietokirjailija Eero Haapanen pitää esitelmän kieltolain ajasta Helsingin pitäjässä. Uusi vuosikirja jatkaa Vantaan pitkän ja monipuolisen historian tallentamista.

Vantaa on nopeasti kasvava kaupunki, joka kaipaa identiteettiä. Historiasta ammentamalla sekä tuomalla esiin historiallisia paikkoja ja tapahtumia identiteettejä ei tarvitse keksiä tyhjästä. Vantaa täyttää kaupunkina 50 vuotta vuonna 2024, mutta nuorella kaupungilla on juuret paljon syvemmällä historiassa. Kaupunginmuseolla vietettiin vuonna 2019 Vantaan 688-vuotis synttäreitä. Niin kauan oli kulunut siitä, kun kaupungin edeltäjä Helsingin pitäjä mainittiin ensimmäistä kertaa historiallisissa lähteissä. Jos taas katsotaan varhaisinta esihistoriallista ajoitusta Vantaan alueelta, mennään jo 9450 vuoden päähän, eli vanhemmalle kivikaudelle. Reiluun 9000 vuoteen mahtuu paljon historiaa!

Vantaalla on viime vuosina tehty töitä historian elävöittämiseksi ja Vantaa-Seura on siinä näkyvässä ja tärkeässä roolissa. Yhdistys on tehnyt työtä kaupungin historian parissa pitkäjänteisesti perustamisestaan saakka eli vuodesta 1963. Viime aikoina työn tulokset on noteerattu yhä laajemmin. Vantaa-Seuran puheenjohtaja Andreas Koivisto ja toiminnanjohtaja Riina Koivisto kävivät esimerkiksi puhumassa Vantaan mallista kansainvälisen Helsingin yliopiston ja Aalto yliopiston tuleville kaupunkisuunnittelijoille suunnatun Urban Studies and Planning -ohjelman opiskelijoille. Joukossa oli opiskelijoita muun muassa Kiinasta, USA:sta, Boliviasta ja Ukrainasta.

Euroopassa yhdistys sai huomiota, kun sille myönnettiin miltei 10 000 euron suuruinen palkinto Jokiniemen alueen historiaa esittävää mobiilipeliä varten. Mobiilipeli tehdään yhteistyössä Vantaan kaupunginmuseon vetämän kaupungin kulttuuriympäristölinjausten eli KYLLI-projektin kanssa. KYLLI-projektin tiimoilta mobiilipelit tehdään myös kolmelle muulle historialliselle kohteelle.

Kuluvana vuonna Vantaa-Seura on järjestänyt lukuisia eri tapahtumia, joissa se on määrätietoisesti tuonut esille kaupungin menneisyyttä. Tapahtumien aikana ihmisiä on tavoitettu jo yli 15 000. Tämä luku kertoo, että ihmiset ovat oikeasti todella kiinnostuneita historiasta ja aidoista tarinoista. Tämä on asia johon yritystenkin kannattaa kiinnittää huomiota. Muutamat sen jo hyvin tekevätkin.

On myös syytä muistaa, että Vantaalla käy lentokentän myötä vuosittain yhä kasvava määrä turisteja. Heilläkin olisi varmasti kiinnostusta kokea aitoja vantaalaisia historiaelämyksiä, joista voisivat sitten kertoa kotiseudullaan. Hienoja historiallisia paikkoja aivan kivenheiton päässä lentokentästä ovat esimerkiksi Vantaankosken Viilatehtaan ympäristö, Backaksen kartanon alueet sekä Helsingin pitäjän kirkonkylä. Näissä paikoissa on huima historiallinen potentiaali, jota jo jossain määrin hyödynnetäänkin. 

Kiinnostus omaan paikkakuntaan ja sen historiaan on näkynyt myös Vantaa-Seuran jäsenmäärässä, sillä se ylitti syksyllä jo 500 jäsenen rajan! Jäsenet ovat meille todella tärkeitä ja tukevat tekemäämme työtä monin tavoin. Ilahduttavaa on ollut nähdä monen vapaaehtoisen apu Helsingan keskiaikapäivän järjestämisessä. Ilman heidän työpanostaan ei tapahtumaa voisi järjestää. Vapaaehtoisten kesken on jo muodostunut oma hyvä henki ja heidän kanssaan järjestetään yhteisiä tapahtumia myös itse keskiaikapäivän ulkopuolella. 

Hyvin tärkeä osa kaupungin historian esille tuomisessa on tietenkin myös Helsingin pitäjä - Vantaa -kirjasarja. Uusi kirja on järjestyksessään jo kirja numero 52. Tähän ainutlaatuiseen kirjasarjaan mahtuu käsittämättömän paljon Vantaan ja Helsingin pitäjän historiaa, aina kivikaudesta tähän päivään. Uudessa vuoden 2020 kirjassa käsitellään 1920-lukua, jolloin rakennettiin yhteiskuntaa uudelleen vaikeiden sotavuosien jälkeen. Kirjassa on myös mukana paikallisesti vähälle huomiolle jäänyt aihe eli kieltolaki. Suosittelen ehdottomasti uuden kirjan hankkimista ja toivotan mielenkiintoisia lukuhetkiä Vantaan kiinnostavan historian parissa!

Andreas Koivisto

Vantaa-Seuran juhlakirja numero 50 ilmestyy marraskuun lopussa!

Lähiviikkoina ilmestyy järjestyksessään jo 50 Helsingin pitäjä -julkaisu! Ensimmäinen Helsingin pitäjä ilmestyi vuonna 1963 lehtisen muodossa. Alkuvuosina julkaisu ei aina ilmestynyt aivan joka vuosi, mutta 1980-luvulta lähtien Helsingin pitäjä on ilmestynyt vuosikirjana vuosittain tähän päivään asti. Ensimmäisen numeron kunniaksi uuden juhlakirjan teemana on 1960-luvun Vantaa. Kirjassa tarkastellaan, minkälainen paikka tuleva kaupunki oikein oli julkaisusarjan syntyaikoihin.

Tarkalleen ottaenhan ei voida puhua Vantaasta vielä 1960-luvulla, sillä Vantaa syntyi vasta 70-luvulla. Sitä ennen puhuttiin Helsingin maalaiskunnasta. 60-luku oli kuitenkin suurta murrosten aikaa, joka loi pohjan sille, että maalaiskunnasta tuli kaupunki 1970-luvulla. 60-luvulla oli vaarana, että paikkakunta liitettäisiin Helsinkiin. Liitoksen välttämiseksi täällä tehtiin suuria päätöksiä ja ryhdyttiin rakentamaan isoja kerrostaloalueita. Näin vastattiin sotien jälkeiseen tarpeeseen, jonka suuri muuttoaalto maan muista osista pääkaupunkiseudulle oli aiheuttanut.

1960-luvulla alkanut rakennusbuumi tarkoitti sitä, että nykyisen Vantaan alueen perinteinen elinkeino suurilta osin muuttui. Näin lähellä pääkaupunkia oli suurien rakennushankkeiden jälkeen hankalaa harjoittaa maanviljelystä. Vanhojen maanviljelijöiden oli löydettävä uusia toimeentulomuotoja. Samalla syntyi pelko siitä, että vanhan elinkeinon väistyessä vanhat paikalliset tavat ja perinteet unohtuisivat.

60-luvulla alkoi se kehitys, joka muutti suurimman osan vantaalaisista talonpojista kaupunkilaisiksi. Tämä reilu 50 vuotta kestänyt kehitys on johtanut siihen, että Vantaa on nykyään Suomen neljänneksi suurin kaupunki reilulla 220 000 asukkaalla. Mutta vaikka Vantaa onkin kaupunki, ei maaseutu ole täältä kadonnut. Yksi kaupungin vahvuuksista piilee siinä, että täällä yhdistyvät sekä maaseudun että kaupungin ominaisuudet. Vantaalla voi asua hyvin kaupunkimaisesti, mutta luontokohteisiin on aina lyhyt matka.

Vuosikirjassa pyritään monipuolisesti tarkastelemaan kaikkia yllämainitsemiani aiheita Vantaan reilun 50 vuoden takaiselta ajalta. Artikkeleissa mietitään, kuinka oltiin huolestuneita katoavasta talonpoikaisperinnöstä ja kuinka se pyrittiin pelastamaan, miten aluerakentaminen lähti käyntiin, millaista elämää radan varren työväen esikaupungeissa vietettiin ja tarkastellaan kaupungin hienoa puroluontoa. Lisäksi tehdään pieni katsaus 1800-luvun jälkipuoliskon elämään maalaiskunnassa, aikaan jolloin myös Aleksis Kivi oleskeli täällä ja kestikievaritoiminta oli huipussaan.

Vantaa-Seuran omassa vuosikatsauksessa katsellaan puolestaan mennyttä vuotta 2017, joka oli monessa suhteessa yhdistyksen juhlavuosi. Päällimmäisenä juhlan aiheena oli varmasti valinta vuoden 2017 Suomen parhaaksi kotiseutuyhdistykseksi. Palkintoperusteissa kiiteltiin yhdistyksen monipuolista toimintaa ja yksi lisäkiitoksen aihe oli vuosittaisen Helsingin pitäjä–Vantaa -kirjan julkaiseminen. Vantaa-Seuran jäsenet voivat syystäkin todeta olevansa Suomen parhaassa seurassa!

Andreas Koivisto