torstai 1. joulukuuta 2016

Suomi 100 vuotta – itsenäisyyden juhlakirja on ilmestynyt!

Vantaa-Seura julkaisi jälleen uuden vuosikirjan Helsingin pitäjä - Vantaa, tällä kertaa järjestyksessään numero 49. Vuoden 2017 juhlakirjalle ei ollut vaikea löytää teemaa. Se on luonnollisesti Suomi sata vuotta ja kirja on myös osa maamme virallista Suomi 100 -ohjelmaa, jonka puitteissa järjestetään runsaasti ohjelmaa pitkin vuotta. Kirjalle valikoitunut teema tarkoittaa sitä, että vuosikirjalla on selkeä punainen lanka. Sen artikkeleissa tarkastellaan Vantaan ja historiallisen Helsingin pitäjän sadan vuoden takaista ympäristöä laajasti eri näkökulmista. Tälläkään kertaa ei tuottanut hankaluuksia löytää jutunaiheita, päinvastoin artikkeleita jouduttiin rajoittamaan, jotta kirjan sivumäärä ei paisunut liiaksi. Silti kirja on yksi paksuimmista tähän mennessä ilmestyneistä vuosikirjoista ja sen sivumäärä lähentelee jo kolmea sataa.

Vantaa-Seuran vuosikirjaa Helsingin pitäjä – Vantaa 2017 voi ostaa yhdistyksen verkkosivuilta (vantaaseura.fi), Vantaa-Seuran tilaisuuksista ja hyvin varustelluista kirjakaupoista. Hintamme kirjalle on 25 euroa.

Itsenäinen Suomi täyttää vuonna 2017 siis sata vuotta. Vaikka se onkin kunnioitettava luku, sata vuotta ei kuitenkaan ole kansainvälisesti tarkasteltuna kovinkaan korkea ikä, vaan maamme on maailman silmissä hyvin nuori. Nykyinen Suomi ja sen mukana Vantaa on muodostunut pidemmän kehityksen tuloksena. Tämän takia tässä Suomi 100 -juhlakirjassa tarkastellaankin kaupungin menneisyyttä paljon suuremmalla aikavälillä. Vaikka kirjan pääpaino on sadan vuoden takaisessa tilanteessa, lukija saa tutustua nykyisen pääkaupunkiseudun historiaan kivikauden ja keskiajan kautta aina nykypäivään saakka.

Nykyään Vantaa nähdään kansainvälisenä lentokenttäkaupunkina. Pelkkä lentokenttä ei kuitenkaan tee Vantaasta kansainvälistä. Tänne on muuttanut paljon muualta tulleita ihmisiä, niin Suomen sisältä kun ulkomailta. Nykyään Vantaalla asuu ihmisiä noin 130 maasta ja kaupungissa puhutaan yli 100 kieltä. Nykyajan muuttoaallot Vantaalle alkoivat vietnamilaisista venepakolaisista 1970-luvun lopussa, kuten saamme lukea eräästä kirjan artikkelista.

Siirtolaisuus on kuitenkin 1900-lukua huomattavasti vanhempi ilmiö. Maahanmuutto näille seuduille alkoi jo jääkauden jälkeen, maamme paljastuttua mannerjäätikön alta. Vuosituhansien ja -satojen ajan tänne on vähitellen tihkunut lisää ihmisiä eri puolilta maailmaa. Tahti on vaan kiihtynyt hurjasti 1900-luvun loppupuoliskolta alkaen. Ei ole myöskään uusi ilmiö, että tulokkaisiin suhtaudutaan epäileväisesti. Samanlaisia epäilyjä, joita voi kuulla nykyään, oli esillä sata vuotta sitten. Tästä voi lukea Tuomas Teporan kuvauksessa sadan vuoden takaisesta pääkaupunkiseudusta.

Juhlakirjan artikkelit tarkastelevat 100 vuoden takaisen Helsingin pitäjän aluetta monelta eri näkökulmasta.

Itsenäisyysjuhlan tausta on traaginen. Itsenäistymistä seurasi repivä sisällissota, joka jakoi kansan kahtia. Suomalaiset ovat tavanneet muistella itsenäisyyspäivänä lähinnä toista maailmansotaa, mutta nyt aika on tehnyt tehtävänsä. Sisällissodasta voi jo puhua avoimesti ja vapaasti. Tästä johtuen tässä teoksessa keskitytään nimenomaan sadan vuoden takaiseen aikaan ja toisen maailmansodan käsittely saa odottaa toiseen kertaan. Sisällissodan tapahtumia on pyritty kuvaamaan monipuolisesti eri osapuolien näkökannalta.

Itsenäisyys on kuitenkin paljon muuta kuin pelkkää sotaa ja taisteluja. Niinpä tässä juhlakirjassa tarkastellaan yhteiskuntaa myös muista näkökulmista. Tarkastelun kohteina ovat niin 100 vuoden takainen teollisuus ja yritystoiminta, teiden kehitys kuin yksittäisten rakennusten historia. Yhdessä artikkelit antavat monipuolisen kuvan siitä, minkä näköinen yhteiskunta Suomessa ja erityisesti Vantaalla oli itsenäistymisen ajan ympärillä. Kirja on helposti lähestyttävä ja Marianne Kivimäen upea taitto ja monet kuvat tekevät kirjan kutsuvaksi ja miellyttäväksi selailla. Toivottavasti kirja tarjoaa monelle antoisia lukuhetkiä kotiseutuhistorian ja Suomen itsenäisyyden ajan parissa!

Andreas Koivisto, Helsingin pitäjä - Vantaa 2017 -kirjan päätoimittaja

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti