Vantaalla kaupungin historia ja menneisyys ovat näkyvästi esillä. Vuonna 2024 kaupungissa vietettiin näyttävästi 50-vuotisjuhlia muistona siitä, kuinka Vantaasta tuli kaupunki vuonna 1974. Kaupungiksi kasvamisen historiasta muistuttavat myös tuoreet Eeva Kotiojan, Anitra Komulaisen sekä Matti O. Hannikaisen kirjoittamat historiateokset. Teokset täydentävät kaupungin historiakirjojen sarjaa, jotka käsittävät nyt ajan kivikaudelta vuoteen 2024. Vantaan historia on hyvin dokumentoitu.
Täytyy kuitenkin muistaa, että Vantaata ei rakennettu tyhjän päälle. Muutaman vuoden päästä Vantaalla voidaan viettää jo 700-vuotisjuhlia, sillä paikkakunnan ensimmäinen maininta historiallisissa lähteissä on vuodelta 1331. Historia on kerroksellista.
Pitäjän historiaa tuodaan esille monin tavoin. Keskiaikaa voi itse kokea Helsingan keskiaikapäivässä, jota on jo kymmenen kertaa järjestetty Helsingin pitäjän kirkonkylässä. Vantaa-Seuran ja Tikkurilan seurakunnan kehittämä tapahtuma on kasvanut yhdeksi kaupungin suurimmaksi yksipäiväiseksi tapahtumaksi. Keskiaikainen historia kiinnostaa.
Historiaa ja menneisyyttä elävöitetään ympäri kaupunkia. Eri puolilla järjestettävät historiakävelyt keräävät jatkuvasti suuren joukon kiinnostuneita kuulijoita. Kaivoksela-seura on toteuttanut Kaivokselan historiallisille kaivoksille äänitaideteoksen Kaivokselan kaikuja, Vantaa-Seura järjestää yhdessä Tikkurilan Lions Clubin kanssa kivikauteen keskittyvää Muinaispuistopäivää Jokiniemessä ja monessa muussa kaupunginosassa järjestetään paikallisten toimijoiden avulla erilaisia kyläjuhlia, joissa muistellaan menneitä. Historia innostaa.
 |
| Jokiniemen Muinaispuiston yhteyteen tehty katutaideteos kuvaa Vantaan kivikautta. Kuva: Andreas Koivisto. |
Pysyvämpi muistutus kaupungin historiasta ja hieno satsaus kaupungilta nähdään kesällä 2026, kun Håkansbölen kartanomuseo aukeaa yleisölle. Museosta on Håkansbölessä haaveiltu aina vuodesta 2005, kun kaupunki osti kartanon. Nyt se on vihdoin totta. Ennen uutta museota Håkansbölen kartanon kummit on ansiokkaasti pitänyt kartanoa esillä ja järjestänyt kartanoalueella tapahtumia. Yhdistyksen toiminnan kautta monet paikalliset ovat tulleet osallisiksi kartanon toimintaa. Historia osallistaa.
Itse kierrän kaupunginmuseon arkeologina vantaalaisia alakouluja ja kerron seudun 10000 vuotisesta historiasta. Paikallisuudesta ja konkreettisista vanhoista paikoista kertominen selvästi kiinnostaa monia. Kouluissa kiertäminen on myös tapa tavoittaa kaupungin monet maahanmuuttajataustaiset lapset. Heitäkin kaupungin arkeologiset kohteet ja löydöt selvästi kiinnostavat. Historia auttaa juurtumaan.
Historiaa hyödynnetään Vantaalla myös kaupunkisuunnittelussa. Vantaa kasvaa kohisten ja joka puolella kaupunkia on jatkuvasti uusia kaavoituskohteita. Uusille alueille halutaan omia paikallisia leimoja. Sitä ei tarvitse luoda tyhjästä, kun ottaa paikan manneisyyden huomioon ja rakentaa sen päälle. Historiasta löytyy identiteettitekijöitä.
 |
| Vantaa-Seuran vuosikirja Helsingin pitäjä-Vantaa 2026 on kirjasarjassa jo numero 58. |
Monista yllä mainituista aiheista voi lukea tarkemmin juuri ilmestyneestä Vantaa-Seuran vuosikirjasta Helsingin pitäjä-Vantaa 2026. Vuosikirja on tuonut vantaalaista historiaa esille jo 1960-luvusta lähtien. Koskaan ei ole ollut hankala löytää aiheita ja kirjoittajia. Vantaalla historian tärkeys näkyy kaupungin tasolla myös hyvän ja toimintakykyisen historiatoimikunnan myötä. Menneisyyden päälle on hyvä rakentaa tulevaa. Historia luo vetovoimaa!
Andreas Koivisto, Vantaa-Seuran puheenjohtaja ja vuosikirjan Helsingin pitäjä-Vantaa päätoimittaja
