Vuosi 2021 on Vantaa-Seuralle juhlavuosi, sillä yhdistys täyttää kunnioitettavat 60 vuotta. Juhlallisuuksien suunnittelu on kuitenkin hankalaa, sillä koronavirus asettaa omia rajoituksiaan. Mennyt vuosi oli koronan takia hyvin haastava. Lähes kaikki toiminta piti suunnitella uudelleen. Vantaa-Seurassa ei kuitenkaan tyydytty peruuttamaan kaikkia tapahtumia, vaan yritettiin kehittää uusia turvallisia tapoja löytää ja tavata ihmisiä. Olen myös vakuuttunut siitä, että löydämme turvallisen ja hienon tavan juhlistaa yhdistyksen tasavuosia.
Yhdistyksen vuosikirja koki tälle vuodelle pienen uudistuksen. Pitkään kirjan tärkeänä yhteistyökumppanina toiminut Vantaan kaupunki tuli historiatoimikunnan kautta kirjan toiseksi kustantajaksi. Tämä on luonnollinen kehitysaskel kirjalle, sillä sekä kirjalla ja toimikunnalla on yhteisenä tavoitteena edistää kaupungin historiatuntemusta.
Tämän vuoden vuosikirjan pääteemana on Vantaan kivikausi. Vantaalla on ollut laajasti levinnyttä asutusta kivikaudella ja se on myös hyvin tutkittu aikakausi. Siitä on kiittäminen laajaa kaupungin esihistoriaa selvittänyttä muinaisjäännösinventointia, joka tehtiin juuri ennen suurten aluerakentamisprojektien alkua 1960-luvulla. Näin ollen muinaisjäännöskohteet saatiin kartalle ja niitä pystyttiin tutkimaan, ennen kuin niiden päälle ruvettiin rakentamaan nopeasti kasvavaa kaupunkia.
Vantaa onkin sitten 1960-luvun lopun kasvanut huimaa vauhtia. Niin huimaa vauhtia, että usein on ehditty keskittymään vain asuntojen ja peruspalvelujen rakentamiseen. Viime vuosina on ryhdytty miettimään yhä enemmän ihmisten viihtyvyyttä ja kulttuuria tärkeänä keinona lisätä sitä. Tärkeänä kulttuurin osa-alueena on eri paikkojen historia ja niihin liittyvät tarinat. Niiden esiintuominen on myös yksi Vantaa-Seuran ydintehtävistä.
Tässä kirjassa esitellään muun muassa kivikauden eri vaiheita. Kivikausi on hyvin pitkä ajanjakso. Vantaa on ollut asuttuna noin 9500 vuotta, siitä ajasta 6000 vuotta on kivikautta. Ensimmäinen Vantaata koskeva historiallinen lähde on vasta vuodelta 1331, eli 670 vuoden takaa. Se tarkoittaa, että yli 90 prosenttia kaupungin historiasta on aikaa, joka ei ole kirjallisesti dokumentoitua. Nämä ovat huimia lukuja ja osoittavat, miten tärkeässä asemassa arkeologia on Vantaan alueen historiaa tutkittaessa.
Kivikaudella luonnonympäristö oli Vantaan alueella hyvin eri näköistä kuin nykyään. Paksu ja painava mannerjäätikkö oli painanut maankuoren alas ja jään sulaessa kaupunki sijaitsikin merenrannalla. Ensin tänne tulivat eläimet ja niiden perässä ihmiset. Helsinkiläiset pitävät usein Vantaata nuorena kaupunkina. Olen heitä välillä leikkisästi muistuttanut, että kivikaudella Helsingin ollessa vielä meren pinnan alla, elämä kukoisti Vantaalla. Tätä seikkaa voisi Vantaalla hyödyntää vielä enemmän ja osoittaa kaupungilla todella olevan pitkän historian. Vantaan kivikausi on erittäin hyvin tutkittu myös valtakunnallisella tasolla ja monissa Suomen kivikautta esittelevässä teoksessa viitataankin useasti Vantaaseen.
Vantaa-Seuran puheenjohtaja Andreas Koivisto opastaa kiinnostuneita Vantaan kivikauteen. Kuva: Elli Holopainen/Vantaa-Seura. |
Osittain kivikautta on jo nostettu kaupungilla esille. Tikkurilan lähistöön Jokiniemeen on rakennettu muinaispuisto kivikautiselle asuinpaikalle ja Myyrmäessä kivikausi näkyy paikannimistössä sekä kaupungin taidemuseo Artsin aulassa sijaitsevassa kivikautisen punamultahaudan ennallistuksessa. Tulevissa rakennushankkeissa toivottavasti upeat kivikauden asuinpaikat ja niiden kertomat tarinat huomioidaan yhä paremmin.
Vuosikirjassa on totuttuun tapaan myös paljon muita mielenkiintoisia tarinoita kaupungin historiasta. Kivikauden lisäksi käsitellään muun muassa kaupungin läpäisevää Hämeentietä, Suurta Pohjan sotaa, kaupungissa kuvattuja elokuvia, kaupunginosien nimistöä, sotamuistoja, Malmin hautausmaata sekä Vantaankosken myllyä. Esittelyssä on myös kaupunkikuvassa viime vuosina näkyvästi esillä ollut katutaide sekä sen taustalla hääräävä Street Art Vantaa.
Vaatii pitkäjänteistä työtä rakentaa viihtyisä kaupunki. Vantaalla ollaan tällä hetkellä selvästi menossa oikeaan suuntaan. Koronasta huolimatta näen kaupungin ja 60-vuotiaan Vantaa-Seuran tulevaisuuden näkymät hyvin positiivisina. Hyvällä tiellä ollaan!
Andreas Koivisto
Hei ja hyvää vuoden 2020 jatkoa!
VastaaPoistaOletteko unohtaneet Korson Mikkolassa olevan kivikautisen paikan aivan Lahdenväylän vieressä?
Vai onko se mainittu vuoden 2021 vuosikirjassa?
Älkää unohtako meitä Mikkolalaisia! Täälläkin on historian, arkeologian ja Vantaan kauko- ja lähihistorian ystäviä.
Ja myös näistä Mikkolan muinaismuistoista on pidettävä huolta!
Pahoittelut vastauksen pitkästä viipymisestä, huomasin jostakin syystä kommentin vasta nyt. Mikkolaa ei kuitenkaan olla unohdettu. Kyllä Mikkolan paikka on tiedossa ja merkitty kartalle. Siellä ei kuitenkaan ole tehty laajempia tutkimuksia ja sen takia siitä ei ole niin paljon tutkimustietoa, että paikasta saisi yksityiskohtaista kirjoitusta aikaiseksi. Se on kuitenkin tärkeä osa kaupungin muinaisjäännösten kokonaiskuvaa. Lisäksi Mikkolassahan sijaitsee mahdollisia rautakauden alun röykkiöitä. Rautakautta Vantaalta tunnetaan todella huonosti, joten niitä olisi mielenkiintoista tutkia tarkemmin...
VastaaPoista