perjantai 18. joulukuuta 2020

Kokkolan kotiseutupäivien kuulumisia

Valtakunnallisten kotiseutupäivien pääjärjestäjinä olivat Kokkolan kaupunki, Suomen Kotiseutuliitto ja Finlands Svenska Hembygdsförbund. Teemana oli ” Perinne on voimaa – Tradition är styrka”. Vuosikokouksen julkilausuma ”Läheisyys on voimaa” kertoo miten kotiseututyön sisältöjen ja tekijöiden avulla paikallinen identiteetti voi nousta voimavaraksi ja osaksi kunnan kehittämistä kaikilla toimialoilla.

Poikkeusaika näkyi kokouksen järjestelyissä ja turvaväleistä sekä maskeista huolehdittiin. Pandemian takia kokous siirtyi elokuulta marraskuulle (20.11.-21.11.2020), jolloin järjestelyt onnistuivat erityisjärjestelyin. Normaalisti osallistujia on ollut 250, nyt rajoitetusti 100.

Poikkeusaika on kuitenkin tuonut kotiseututyön arvon vahvemmin näkyväksi. Asukkaita lähellä ovat kulttuuriympäristöt ja luontokohteet. Näissä lähipalvelut korostuvat. Kotiseutupäiviä kruunasi upea musiikkitarjonta, joka oli Keski-Pohjanmaan parasta antia. Esiintyjinä nähtiin mm. Tallarit Kaustisilta, Ykspihlajan musiikkiyhdistys ja Kaustisen Näppärit.

Tärkeimmät kokouspäätökset ja henkilövalinnat Uudeltamaalta

Onnea Andreas Koivisto valtuuston asiantuntijaksi valinnasta! Asiantuntijajäseneksi valittiin kaupunkityöhön arkeologi Andreas Koivisto Vantaalta. Kaksi muuta asiantuntijajäsentä ovat professori Helena Ruotsala Turun yliopistosta ja erityisasiantuntija Päivi Kurikka Suomen Kuntaliitosta.

Kotiseutuliiton valtuustoon valittiin kahdeksan uutta kotiseutuaktiivia ja -asiantuntijaa. Uudeltamaalta valittiin valtuustoon Anne Mattila Porvoosta, Elina Kultaranta Helsingistä ja Keijo Lehikoinen Helsingistä (2. kausi).

Vuosikokous vahvisti kotiseutuliiton toiminnan päälinjoiksi Kestävä kotiseututyön, nuorten omaehtoisen kotiseututoiminnan ja vuorovaikutteisen kotiseutuliikkeen.

Hankasalmi – vuoden kotiseutuyhdistys 2020

Hankasalmi valittiin vuoden kotiseutuyhdistykseksi. Hankasalmen kotiseutuyhdistys on aktiivinen etenkin museotoiminnassa ja kouluyhteystyö sujuu mainiosti. Hankasalmella tehdään valtavasti talkoita, näistä esimerkkinä Hallantalon kunnostus Leader-rahoituksella. Jäsenpohja on laaja ja myös yrityksiä on mukana. Museokylä tarjoaa kesätöitä myös nuorille.
 
Vuoden kotiseutuyhdistyksenä palkittiin Hankasalmen kotiseutuyhdistys. Vasemmalta Maarit Puttonen, Olavi Puttonen, Ulla Kolehmainen, Kotiseutuliitosta Tuula Salo. Kuva: Riitta Salasto.

Neristan ja historiallinen Kokkola

Neristan, Kokkolan vanha kaupunki, on käsityöläisten ja merimiesten kaupunginosa. Kaupunginsalmi Sunti aistii Kustaan II Adolfin vuonna 1620 perustaman kaupungin henkeä Keski-Pohjanmaan pääkaupunkina. Kaupunki oli koko 1600-luvun yksi Pohjanmaan rannikon tärkeimpiä tervanviejiä. Tervaelinkeinoon liittyi vahvasti laivanvarustustoiminta tuoden taloudellista kasvua, sivistystä ja kulttuuria.

Maankohoamisen seurauksena vain Sunti on muistona kaupunginlahdesta. Tervatorin paikalle on perustettu Englanninpuisto. Siellä säilytetään barkassia eli maihinnousuvenettä, joka kaapattiin Krimin sodassa englantilaiselta kuninkaalliselta laivastolta. Kansallisfilosofimme J.V. Snellman on asunut Neristanissa 1813–1820. Snellmanninkoti on nykyään yhteisötalo, ja siellä pidetään mm. perhejuhlia. 

Kaupunginsalmi Sunti marraskuussa. Kuva: Riitta Salasto.

Isokatu on kaupungin pääkatu ja sen varrella asui liiketoimissa menestynyt Johan Rahm. Vastapäätä on Hongellin talo. Kapteeni Gustav Hongellin vaimo Alma kunnostautui myös merimiehenä, ja on ensimmäisenä naisena saanut Suomen meripelastusseuran kultaisen ansiomerkin. Alma oli mukana Intian valtamerellä kauppapurjehduksella, kun hänen miehensä ja osa miehistöä kuoli berberitautiin. Taitavana naisena Alma purjehti parkkilaivan kotiin lasten luo. 

Neristanin talojen seinillä saattoi nähdä palovakuutusmerkkejä, jotka kertoivat palovakuutusten suoritetun. Myös Chydeniuksen puisto perustettiin 1860 kaupungin paloturvallisuuden parantamiseksi. Anders Chydenius (1729–1803) oli kirkkoherra, valtiopäiväedustaja, taloustieteilijä ja liberalismin esitaistelija. Hän vaikutti mm. uskonnonvapauden säätämiseen, kaupungin tapulioikeuksiin ja rahalaitoksen uudistamiseen. 

Roosin talossa toimii nykyään K.H. Renlundin museo. Museossa on paitsi Renlundin lahjoittama arvokas taidekokoelma, myös Veikko Vienojan taiteen kokoelma. Brita Johanna Ahlbäckin sanotaan olevan esikuva Vänrikki Stoolin tarinoiden Lotta Svärdille. Ensimmäisen lottapiiri perustettiin Kokkolaan vuonna 1921. 

Kokkolan kaupunki tuhoutui lähes kokonaan 1664. Useiden palojen takia valtaosa Neristanin ja Oppistanin, ala- ja yläkaupunkien, taloista on 1820-luvulta. Alueen kulttuurihistoriallinen arvo oivallettiin 1970-luvulla, jolloin Neristan sai suojelukaavan. 

Kotiseutuliitto on organisoinut ylisukupolvista toimintaa

Mestarit & kisällit voi olla uudenlaista kotiseututoimintaa lapsille, nuorille ja eläkeläisille. Identiteetti vahvistuu ja ilo omista kotikulmista ja lähiympäristöstä yhdistää. Yhtymäkohtia on ympäristökasvatukseen ja paikallishistoria voi saada uutta mielenkiintoa perinteestä, rakennuksista ja lähipaikoista. Esille voi tulla vaikkapa lähiympäristön valokuvaus ja kuvankäsittely tai kalastus. Pilottipaikkakunnilla Turussa ja Sodankylässä on järjestetty koululaisten ja ikäihmisten kerhotyyppisiä tapaamisia. Ennenkin opittiin mummoilta ja niin tänä päivänäkin. 

Mestarit & kisällit toimintaa Vantaalla. Tässä pelaillaan Kirkonkylän Agnes-peliä. Kuva: Riina Koivisto.

Mestarit & kisällit -hankkeen koordinaattori Maria Talvitie kertoo: ”Ihanaa on ollut huomata, kuinka eri-ikäisten välillä syntynyt kanssakäyminen on koettu usein merkittävimmäksi anniksi ihan kaiken ikäisten ryhmäläisten keskuudessa. Ryhmissä on monenlainen osaaminen ja kotiseutusuhde saanut tilaa – mestarin ja kisällin suhde on vastavuoroinen ja ihminen voi iästä huolimatta olla molemmissa rooleissa: omien kotikulmien asiantuntijana ja myös oppilaana ja tutkimusmatkailijana. Kotikulmat ovat eri-ikäisten yhteistä aluetta ja siihen liittyy monenlaisia tunteita ja tietotaitoa – myös paljon yhteistä ja yhdistävää”.

Toimintaa voi järjestää erilaiset kotiseutu-, kylä- ja kaupunginosayhdistykset, kulttuuriperintötoimijat, kuntatoimijat tai vanhempainyhdistyksetkin. Lähiympäristö on ympäristökasvatuksen lähin voimavara.

Seuraavat valtakunnalliset kotiseutupäivät järjestetään vuonna 2021 Oulussa. Oulu toivottaa kaikki tervetulleiksi. 

Riitta Salasto


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti