Kummallinen koronavuosi

Alkuvuodesta 2020 kaikki uuden vuoden ennusmerkit näyttivät erityisen hyviltä. Jäsenmäärä jatkoi kasvuaan ja yhdistyksen järjestämissä tilaisuuksissa oli runsaasti kävijöitä. Mäntsälän kartanoihin suunniteltu kevätretki myytiin loppuun jälleen kerran ennätysvauhdilla. Kaukana Kiinassa jylläävää koronavirusta ei osattu vielä pelätä.

Koronatilanne kuitenkin synkentyi nopeasti ja maaliskuun alussa aloimme jarrutella toimintaa. Maaliskuun puolivälissä koronatilanteen vakavuuden selvittyä ja rajoitusten astuessa voimaan luonnollisesti myös Vantaa-Seuran toiminta seisahtui hetkellisesti. 

Korona iski nopeasti ja pahasti kestikievari Övre Nybackan toimintaan ja sitä kautta yhdistyksen talouteen. Kokoontumisrajoitusten myötä kestikievarin vuokraustoiminta pysähtyi, mutta vuokra- ja muut kulut jatkoivat juoksuaan.

Koronasta huolimatta Övre Nybackassa pystyttiin järjestämään useita kestikievarin perheaamuja. Kuva: Riina Koivisto.

Vaihtoehtoista toimintaa

Emme halunneet Vantaa-Seurassa pysähtyä. Halusimme jatkaa toimintaa, josta voisi olla hyötyä kaupunkilaisille. Meidän oli sopeuduttava ja kehiteltävä uudenlaisia toimintamuotoja.

Keksimme nopeasti uusia toimintavaihtoehtoja. Vantaan kaupunginmuseon ja Visia Game Factoryn kanssa tehty mobiilipeli Kuninkaantie II: muinaispuiston Anselmiu valmistui sopivasti koronasulun alkaessa. Mainostimme aktiivisesti peliä, jota oli mahdollista pelata ulkona Jokiniemen muinaispuistossa tai sisätiloissa, täysin koronaturvallisesti

Muita kehittelemiämme toimintoja oli kirjoittaa esittely yhdistyksen vuosikirjasta, kirjoittaa koronakirje tai osallistua omatoimitalkoisiin Övre Nybackassa. 

Keväällä, kun koronatilanne näytti vielä epävarmalta, teimme raskaan, mutta yleisön turvallisuuden kannalta yksimielisen päätöksen muuttaa kauan odotettu Helsingan keskiaikapäivä verkkotapahtumaksi. Kesäiset myllyillat yhteislauluineen Helsingin pitäjän kirkonkylässä päätettiin myös perua. 

Onneksi kaikkea ei tarvinnut perua

Kesäkuussa kokoontumisrajoitusten lieventäminen 50 henkilöön mahdollisti ensimmäisten opastusten järjestämisen. Nopeasti huomasimme, että fyysisiä tapaamisia, kulttuuria, keskusteluja ja elämyksiä oli kaivattu. Kirkonkylän kulttuurikävelyillä oli useana keskiviikkona lähes sallimamme enimmäismäärä eli 30 osallistujaa. 

Kesällä ja syksyllä opastustoiminta oli vilkasta. Kuva: Elli Holopainen.

Loppukesästä ulkoilmatapahtumia järjestettiin harkinnanvaraisesti. Kokonaisuudessaan opastusten kesä oli erityisen onnistunut. Syksyllä, kun sisäkokoontumisia tuli välttää, tilausopastusten kysyntä yllättäen nousi. Pystyimme mahdollistamaan usealle eri ryhmälle kokoontumisen ja tapaamisen turvallisesti historiallisissa miljöissä Helsingin pitäjän kirkonkylässä, Vantaan kartanoiden maisemissa tai Vantaankoskella.

Yleisö koki järjestämämme toiminnan erittäin tärkeäksi. Useampi tilaisuuksissamme kävijä totesi tankkaavansa kulttuuria talven varalla, sillä jo kesällä osattiin olettaa helpomman koronatilanteen olevan vain väliaikaista.

Helsingan keskiaikapäivä muutettiin verkkotapahtumaksi

Viides Helsingan keskiaikapäivä järjestettiin turvallisesti ja helposti saavutettavana, pitkänä viikonloppuna verkossa. Eri yhteistyökumppanimme lähtivät kiitettävästi mukaan tapahtumaan ja sen tekemiseen. Tapahtuman ohjelmanumeroina nähtiin lähinnä keskiaikaan liittyviä teemavideoita. Suurin osa videoista jäi tallenteiksi Helsingan keskiaikapäivän uusille nettisivuille, ja videot sekä verkkomarkkinat ovat yhä katsottavissa sekä koettavissa sivuilla www.helsinga.fi.

Helsingan keskiaiapäivä järjestettiin verkkotapahtumana. Kuva: Elli Holopainen. 

Verkkotapahtuman toteuttaminen oli ennakoitua työläämpää, mutta kokonaisuutena saimme tehtyä hienon tapahtuman, jonka tallenteet palvelevat tapahtumaa sekä keskiajan ystäviä myös jatkossa. Videoille kertyi tapahtumaviikonlopun aikana reilusti yli 2200 katselukertaa ja joulukuussa 2020 katselukertoja oli jo lähes 5000. 

Teetä ja vuosikirja

Toimme koronavuonna markkinoille kaksi teetä. Helsingan keskiaikapäivän yhteydessä lanseerattiin Helsinga-tee eli niin sanottu keskiaikatee, jonka maut haettiin Vantaan keskiaikaisesta historiasta. Muinaispuistopäivässä tuotiin markkinoille Vantaa-tee, joka on kaupungin lailla koottu uusista ja vanhoista perinteistä. 

Yhdistyksen 53. kirjan teemana on kivikausi. Kirjan kannen kuvassa on taiteilija Tom Björklundin maalaus. Kuva: Riina Koivisto.

Loppuvuodesta julkaistiin jo yhdistyksen 53. vuosikirja. Kirjan Helsingin pitäjä – Vantaa 2021 teemana oli kivikausi Vantaalla. Kirjan suosio pääsi yllättämään ja emme ole koskaan aikaisemmin kokeneet vastaavaa tilaustulvaa. Kirja on löytänyt uutta yleisöä ja tilauksia on vastaanotettu laajasti eri puolilta Suomea.

Murroksessa kohti juhlavuotta

Koronatilanne pakotti Vantaa-Seuran miettimään uudelleen toimintaansa, jonka kivijalkana ovat olleet kohtaamiset. Otimme käyttöön uusia tapahtumamuotoja ja jatkossa olemme valmiimpia kohtaamaan uudenlaisia haasteita. 

Koronan tuomien taloudellisten huolten lisäksi näemme kasvavana huolena iäkkäämmän jäsenistön syrjäytymisuhan, kun meidän tai muiden yhdistysten toimintaan ei uskalleta osallistua. Näistä murheista huolimatta kotiseutu ja sen historia sekä ilmiöt kiinnostavat. Sen huomasimme jo keväällä, kun ihmiset liikkuivat omatoimisesti luonnossa ja kulttuuriympäristössä. Meille sateli kysymyksiä Vantaan eri kulttuurikohteista. Sama trendi näkyi syksyllä kiinnostuksena yhdistyksen vuosikirjaa kohtaan.

Muinaispuistopäivässä oli Torju tartunnat! -julisteita. Vuosi 2021 aloitetaan epävarmassa koronatilanteessa. Kuva: Riina Koivisto.

Inhimillisiä kohtaamisia tarvitaan eikä toimintaa voi järjestää vain etänä tai omatoimisesti. Yhdistyksen on jatkettava toiminnan sopeuttamista vallitsevaan tilanteeseen ja mietittävä uusia tapoja tavoittaa yleisöä sekä tarjota kulttuurielämyksiä. Niitä tarvitaan jatkossakin hyvinvoinnin tueksi. 

Vuosi 2021 on Vantaa-Seuran 60-vuotisjuhlavuosi. Uusi vuosi aloitetaan epävarmassa tilanteessa, mutta tulemme tavalla tai toisella tarjoamaan jäsenillemme sekä kaikille kaupunkilaisille mahdollisuuksia kokea elämyksiä Vantaan historian ja nykyilmiöiden parissa.

Riina Koivisto

Kokkolan kotiseutupäivien kuulumisia

Valtakunnallisten kotiseutupäivien pääjärjestäjinä olivat Kokkolan kaupunki, Suomen Kotiseutuliitto ja Finlands Svenska Hembygdsförbund. Teemana oli ” Perinne on voimaa – Tradition är styrka”. Vuosikokouksen julkilausuma ”Läheisyys on voimaa” kertoo miten kotiseututyön sisältöjen ja tekijöiden avulla paikallinen identiteetti voi nousta voimavaraksi ja osaksi kunnan kehittämistä kaikilla toimialoilla.

Poikkeusaika näkyi kokouksen järjestelyissä ja turvaväleistä sekä maskeista huolehdittiin. Pandemian takia kokous siirtyi elokuulta marraskuulle (20.11.-21.11.2020), jolloin järjestelyt onnistuivat erityisjärjestelyin. Normaalisti osallistujia on ollut 250, nyt rajoitetusti 100.

Poikkeusaika on kuitenkin tuonut kotiseututyön arvon vahvemmin näkyväksi. Asukkaita lähellä ovat kulttuuriympäristöt ja luontokohteet. Näissä lähipalvelut korostuvat. Kotiseutupäiviä kruunasi upea musiikkitarjonta, joka oli Keski-Pohjanmaan parasta antia. Esiintyjinä nähtiin mm. Tallarit Kaustisilta, Ykspihlajan musiikkiyhdistys ja Kaustisen Näppärit.

Tärkeimmät kokouspäätökset ja henkilövalinnat Uudeltamaalta

Onnea Andreas Koivisto valtuuston asiantuntijaksi valinnasta! Asiantuntijajäseneksi valittiin kaupunkityöhön arkeologi Andreas Koivisto Vantaalta. Kaksi muuta asiantuntijajäsentä ovat professori Helena Ruotsala Turun yliopistosta ja erityisasiantuntija Päivi Kurikka Suomen Kuntaliitosta.

Kotiseutuliiton valtuustoon valittiin kahdeksan uutta kotiseutuaktiivia ja -asiantuntijaa. Uudeltamaalta valittiin valtuustoon Anne Mattila Porvoosta, Elina Kultaranta Helsingistä ja Keijo Lehikoinen Helsingistä (2. kausi).

Vuosikokous vahvisti kotiseutuliiton toiminnan päälinjoiksi Kestävä kotiseututyön, nuorten omaehtoisen kotiseututoiminnan ja vuorovaikutteisen kotiseutuliikkeen.

Hankasalmi – vuoden kotiseutuyhdistys 2020

Hankasalmi valittiin vuoden kotiseutuyhdistykseksi. Hankasalmen kotiseutuyhdistys on aktiivinen etenkin museotoiminnassa ja kouluyhteystyö sujuu mainiosti. Hankasalmella tehdään valtavasti talkoita, näistä esimerkkinä Hallantalon kunnostus Leader-rahoituksella. Jäsenpohja on laaja ja myös yrityksiä on mukana. Museokylä tarjoaa kesätöitä myös nuorille.

 

Vuoden kotiseutuyhdistyksenä palkittiin Hankasalmen kotiseutuyhdistys. Vasemmalta Maarit Puttonen, Olavi Puttonen, Ulla Kolehmainen, Kotiseutuliitosta Tuula Salo. Kuva: Riitta Salasto.

Neristan ja historiallinen Kokkola

Neristan, Kokkolan vanha kaupunki, on käsityöläisten ja merimiesten kaupunginosa. Kaupunginsalmi Sunti aistii Kustaan II Adolfin vuonna 1620 perustaman kaupungin henkeä Keski-Pohjanmaan pääkaupunkina. Kaupunki oli koko 1600-luvun yksi Pohjanmaan rannikon tärkeimpiä tervanviejiä. Tervaelinkeinoon liittyi vahvasti laivanvarustustoiminta tuoden taloudellista kasvua, sivistystä ja kulttuuria.

Maankohoamisen seurauksena vain Sunti on muistona kaupunginlahdesta. Tervatorin paikalle on perustettu Englanninpuisto. Siellä säilytetään barkassia eli maihinnousuvenettä, joka kaapattiin Krimin sodassa englantilaiselta kuninkaalliselta laivastolta. Kansallisfilosofimme J.V. Snellman on asunut Neristanissa 1813–1820. Snellmanninkoti on nykyään yhteisötalo, ja siellä pidetään mm. perhejuhlia. 

Kaupunginsalmi Sunti marraskuussa. Kuva: Riitta Salasto.

Isokatu on kaupungin pääkatu ja sen varrella asui liiketoimissa menestynyt Johan Rahm. Vastapäätä on Hongellin talo. Kapteeni Gustav Hongellin vaimo Alma kunnostautui myös merimiehenä, ja on ensimmäisenä naisena saanut Suomen meripelastusseuran kultaisen ansiomerkin. Alma oli mukana Intian valtamerellä kauppapurjehduksella, kun hänen miehensä ja osa miehistöä kuoli berberitautiin. Taitavana naisena Alma purjehti parkkilaivan kotiin lasten luo. 

Neristanin talojen seinillä saattoi nähdä palovakuutusmerkkejä, jotka kertoivat palovakuutusten suoritetun. Myös Chydeniuksen puisto perustettiin 1860 kaupungin paloturvallisuuden parantamiseksi. Anders Chydenius (1729–1803) oli kirkkoherra, valtiopäiväedustaja, taloustieteilijä ja liberalismin esitaistelija. Hän vaikutti mm. uskonnonvapauden säätämiseen, kaupungin tapulioikeuksiin ja rahalaitoksen uudistamiseen. 

Roosin talossa toimii nykyään K.H. Renlundin museo. Museossa on paitsi Renlundin lahjoittama arvokas taidekokoelma, myös Veikko Vienojan taiteen kokoelma. Brita Johanna Ahlbäckin sanotaan olevan esikuva Vänrikki Stoolin tarinoiden Lotta Svärdille. Ensimmäisen lottapiiri perustettiin Kokkolaan vuonna 1921. 

Kokkolan kaupunki tuhoutui lähes kokonaan 1664. Useiden palojen takia valtaosa Neristanin ja Oppistanin, ala- ja yläkaupunkien, taloista on 1820-luvulta. Alueen kulttuurihistoriallinen arvo oivallettiin 1970-luvulla, jolloin Neristan sai suojelukaavan. 

Kotiseutuliitto on organisoinut ylisukupolvista toimintaa

Mestarit & kisällit voi olla uudenlaista kotiseututoimintaa lapsille, nuorille ja eläkeläisille. Identiteetti vahvistuu ja ilo omista kotikulmista ja lähiympäristöstä yhdistää. Yhtymäkohtia on ympäristökasvatukseen ja paikallishistoria voi saada uutta mielenkiintoa perinteestä, rakennuksista ja lähipaikoista. Esille voi tulla vaikkapa lähiympäristön valokuvaus ja kuvankäsittely tai kalastus. Pilottipaikkakunnilla Turussa ja Sodankylässä on järjestetty koululaisten ja ikäihmisten kerhotyyppisiä tapaamisia. Ennenkin opittiin mummoilta ja niin tänä päivänäkin. 

Mestarit & kisällit toimintaa Vantaalla. Tässä pelaillaan Kirkonkylän Agnes-peliä. Kuva: Riina Koivisto.

Mestarit & kisällit -hankkeen koordinaattori Maria Talvitie kertoo: ”Ihanaa on ollut huomata, kuinka eri-ikäisten välillä syntynyt kanssakäyminen on koettu usein merkittävimmäksi anniksi ihan kaiken ikäisten ryhmäläisten keskuudessa. Ryhmissä on monenlainen osaaminen ja kotiseutusuhde saanut tilaa – mestarin ja kisällin suhde on vastavuoroinen ja ihminen voi iästä huolimatta olla molemmissa rooleissa: omien kotikulmien asiantuntijana ja myös oppilaana ja tutkimusmatkailijana. Kotikulmat ovat eri-ikäisten yhteistä aluetta ja siihen liittyy monenlaisia tunteita ja tietotaitoa – myös paljon yhteistä ja yhdistävää”.

Toimintaa voi järjestää erilaiset kotiseutu-, kylä- ja kaupunginosayhdistykset, kulttuuriperintötoimijat, kuntatoimijat tai vanhempainyhdistyksetkin. Lähiympäristö on ympäristökasvatuksen lähin voimavara.

Seuraavat valtakunnalliset kotiseutupäivät järjestetään vuonna 2021 Oulussa. Oulu toivottaa kaikki tervetulleiksi. 

Riitta Salasto

60 vuotta täyttävä Vantaa-Seura ja mahtava kivikautinen menneisyys

Vuosi 2021 on Vantaa-Seuralle juhlavuosi, sillä yhdistys täyttää kunnioitettavat 60 vuotta. Juhlallisuuksien suunnittelu on kuitenkin hankalaa, sillä koronavirus asettaa omia rajoituksiaan. Mennyt vuosi oli koronan takia hyvin haastava. Lähes kaikki toiminta piti suunnitella uudelleen. Vantaa-Seurassa ei kuitenkaan tyydytty peruuttamaan kaikkia tapahtumia, vaan yritettiin kehittää uusia turvallisia tapoja löytää ja tavata ihmisiä. Olen myös vakuuttunut siitä, että löydämme turvallisen ja hienon tavan juhlistaa yhdistyksen tasavuosia.

Yhdistyksen vuosikirja koki tälle vuodelle pienen uudistuksen. Pitkään kirjan tärkeänä yhteistyökumppanina toiminut Vantaan kaupunki tuli historiatoimikunnan kautta kirjan toiseksi kustantajaksi. Tämä on luonnollinen kehitysaskel kirjalle, sillä sekä kirjalla ja toimikunnalla on yhteisenä tavoitteena edistää kaupungin historiatuntemusta.

Tämän vuoden vuosikirjan pääteemana on Vantaan kivikausi. Vantaalla on ollut laajasti levinnyttä asutusta kivikaudella ja se on myös hyvin tutkittu aikakausi. Siitä on kiittäminen laajaa kaupungin esihistoriaa selvittänyttä muinaisjäännösinventointia, joka tehtiin juuri ennen suurten aluerakentamisprojektien alkua 1960-luvulla. Näin ollen muinaisjäännöskohteet saatiin kartalle ja niitä pystyttiin tutkimaan, ennen kuin niiden päälle ruvettiin rakentamaan nopeasti kasvavaa kaupunkia.

Vantaa onkin sitten 1960-luvun lopun kasvanut huimaa vauhtia. Niin huimaa vauhtia, että usein on ehditty keskittymään vain asuntojen ja peruspalvelujen rakentamiseen. Viime vuosina on ryhdytty miettimään yhä enemmän ihmisten viihtyvyyttä ja kulttuuria tärkeänä keinona lisätä sitä. Tärkeänä kulttuurin osa-alueena on eri paikkojen historia ja niihin liittyvät tarinat. Niiden esiintuominen on myös yksi Vantaa-Seuran ydintehtävistä.

Tässä kirjassa esitellään muun muassa kivikauden eri vaiheita. Kivikausi on hyvin pitkä ajanjakso. Vantaa on ollut asuttuna noin 9500 vuotta, siitä ajasta 6000 vuotta on kivikautta. Ensimmäinen Vantaata koskeva historiallinen lähde on vasta vuodelta 1331, eli 670 vuoden takaa. Se tarkoittaa, että yli 90 prosenttia kaupungin historiasta on aikaa, joka ei ole kirjallisesti dokumentoitua. Nämä ovat huimia lukuja ja osoittavat, miten tärkeässä asemassa arkeologia on Vantaan alueen historiaa tutkittaessa.

Kivikaudella luonnonympäristö oli Vantaan alueella hyvin eri näköistä kuin nykyään. Paksu ja painava mannerjäätikkö oli painanut maankuoren alas ja jään sulaessa kaupunki sijaitsikin merenrannalla. Ensin tänne tulivat eläimet ja niiden perässä ihmiset. Helsinkiläiset pitävät usein Vantaata nuorena kaupunkina. Olen heitä välillä leikkisästi muistuttanut, että kivikaudella Helsingin ollessa vielä meren pinnan alla, elämä kukoisti Vantaalla. Tätä seikkaa voisi Vantaalla hyödyntää vielä enemmän ja osoittaa kaupungilla todella olevan pitkän historian. Vantaan kivikausi on erittäin hyvin tutkittu myös valtakunnallisella tasolla ja monissa Suomen kivikautta esittelevässä teoksessa viitataankin useasti Vantaaseen.

Vantaa-Seuran puheenjohtaja Andreas Koivisto opastaa kiinnostuneita Vantaan kivikauteen. Kuva: Elli Holopainen/Vantaa-Seura.

Osittain kivikautta on jo nostettu kaupungilla esille. Tikkurilan lähistöön Jokiniemeen on rakennettu muinaispuisto kivikautiselle asuinpaikalle ja Myyrmäessä kivikausi näkyy paikannimistössä sekä kaupungin taidemuseo Artsin aulassa sijaitsevassa kivikautisen punamultahaudan ennallistuksessa. Tulevissa rakennushankkeissa toivottavasti upeat kivikauden asuinpaikat ja niiden kertomat tarinat huomioidaan yhä paremmin.

Vuosikirjassa on totuttuun tapaan myös paljon muita mielenkiintoisia tarinoita kaupungin historiasta. Kivikauden lisäksi käsitellään muun muassa kaupungin läpäisevää Hämeentietä, Suurta Pohjan sotaa, kaupungissa kuvattuja elokuvia, kaupunginosien nimistöä, sotamuistoja, Malmin hautausmaata sekä Vantaankosken myllyä. Esittelyssä on myös kaupunkikuvassa viime vuosina näkyvästi esillä ollut katutaide sekä sen taustalla hääräävä Street Art Vantaa.

Vaatii pitkäjänteistä työtä rakentaa viihtyisä kaupunki. Vantaalla ollaan tällä hetkellä selvästi menossa oikeaan suuntaan. Koronasta huolimatta näen kaupungin ja 60-vuotiaan Vantaa-Seuran tulevaisuuden näkymät hyvin positiivisina. Hyvällä tiellä ollaan!

Andreas Koivisto